Hematologista syöpää sairastavan ja kantasolusiirteen saaneen potilaan kuntoutuminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen kartoittaa tutkittua tietoa (n=25 julkaisua) kantasolusiirron saaneen hematologista syöpää sairastavan potilaan kuntoutuksesta ja elämänlaadusta. Tavoitteena oli hematologisen syöpäpotilaan kuntoutustoiminnan kehittäminen. Opinnäytetyö oli osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöpäkuntoutujien kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi – tutkimus- ja kehittämishanketta, joka toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Kantasolusiirrot vaikuttavat hematologista syöpää sairastavan potilaan elämänlaatuun sekä fyysisesti että psykososiaalisesti. Kantasolusiirtojen myötä potilaiden väsymys lisääntyy sekä fyysinen aktiivisuus vähenee. Väsymyksen lisäksi potilaat kokevat myös kipua, huonovointisuuta, unihäiriöitä, ruokahaluttomuutta sekä suun kuivumista ja kipeytymistä. Kantasolusiirron saaneilla potilailla todetaan myös vaikeuksia koordinaatiossa ja hienomotoriikassa sekä ongelmia tuki- ja liikuntaelimissä. Kantasolusiirron saaneelle potilaalle on tyypillistä, että hän on välillä masentunut. Psykososiaalisia ongelmia voi ilmetä jopa vuosien päästä siirrosta. Psykoterapeuttinen interventio tulisi aloittaa jo ennen sairaalahoitoa ja jatkaa sairaalasta pois pääsyn jälkeen, sillä erilaisten kuntoutustoimenpiteiden on todettu parantavan potilaiden elämänlaatua.

Kuntoutustoimenpiteillä on tärkeä asema hematologista syöpää sairastavan potilaan hoidossa. Fyysisen toimintakyvyn tukevia kuntoutustoimenpiteitä ovat muun muassa erilaiset liikuntaneuvot ja -ohjeet. Kuntoutustoimenpiteillä hoidetaan myös potilaan psyykkistä ahdistusta, joka vaikuttaa potilaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Kuntoutustoiminnan tulisi olla joustavaa ja potilaslähtöistä sekä sen tulisi vastata jokaisen potilaan yksilöllisiä tarpeita. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää käytännön hoitotyössä sekä suunniteltaessa hoitotyötä. Hoitotyön tulisi olla alusta asti kuntouttavaa ja potilaan toimintakykyä ylläpitävää.

The purpose of the thesis was to apply systematic literature review to survey researched information (n=25 publications) about the rehabilitation and the quality of life of patients diagnosed with a hematologic cancer who have received a stem cell transplant. The aim was to improve the rehabilitation of patients with a hematologic cancer. The thesis was a part of the research and development project called the effectiveness of rehabilitation with cancer patients and their significant others, which was organized by the Southwestern Finland Cancer Society and which was executed in co-operation with Turku University of Applied Sciences.

Stem cell transplants have an impact on the quality of life of patients with a hematologic cancer both physically and psychosocially. As a result of the transplant, the fatigue of the patients is increased and the physical activity is decreased. In addition to the fatigue, the patients also experience pain, nausea, disturbances in their sleep, lack of appetite and drying and soreness of mouth. Also there were reports of problems in coordination and fine motor skills as well as problems with musculoskeletal system. It is typical for patients who have received a stem cell transplant to be depressed occasionally. Psychosocial problems may occur even years after the transplant. Psychotherapeutic intervention should be started before hospital treatment and it should be carried on after the patients are cleared from the hospital as different types of rehabilitation procedures have been affirmed to improve the quality of life of the patients.

Rehabilitation procedures play an important role in the treatment of patients with a hematologic cancer. The patients’ physical ability to function can be enhanced with different types of advices and instructions about physical exercises. Rehabilitation procedures are also used to treat patients’ mental anxiety, which has an effect on patients’ quality of life and their ability to function. Rehabilitation procedures should be flexible and patient-centered and treatment should always match patients’ individual needs. The results of the literature review can be used in practical nursing work as well as in the processes of planning nursing work. Nursing should be rehabilitating and it should maintain the patients’ ability to function from the beginning of the treatment.