"Jag var tvungen att stanna upp mitt i livet" : En kvalitativ forskningsintervju om kvinnors erfarenhet av bröstcancer och livskvalitén efter bröstcancerdiagnos
Dinh, Jasmin (2021)
Dinh, Jasmin
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077782
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on luoda katsaus naisten elämänlaatuun, ja keinoihin vaikuttaa siihen, rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Kohteena ovat erityisesti kokemukset kohtelusta, tuesta, hoidosta ja tiedon antamisesta sairauteen liittyen.
Tutkimuskysymyksinä toimivat:
1. Millaisia kokemuksia kohtelusta hoidossa rintasyövästä kärsineille naisilla on?
2. Kuinka diagnoosi on vaikuttanut heidän elämänlaatuunsa ja arkipäiväänsä?
Tarkoituksena on syventyä aiheeseen ja levittää tietoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tämä toteutetaan keskusteluilla neljän rintasyövän sairastaneen naisen kanssa. Aineiston analysoinnissa menetelmänä toimi laadullinen sisällönanalyysi. Teoreettisena lähtökohtana toimi Erikssonin (1994) teoria kärsimyksestä.
Tulokset kuvailevat elämää rintasyöpädiagnoosin jälkeen, sairaiden naisten ajatuksia ja kokemuksia kohtelusta hoidossa. Tulokset osoittavat, että hyvä kohtelu ja tiedon jakaminen parantaa syöpähoitoa potilaiden tuntiessa olonsa turvalliseksi. Sairaanhoidon tulisi olla ihmiskeskeistä ja potilasturvallista, sekä perustuen todistettuihin menetelmiin olla korkealaatuista. Syöpähoitoa läpikäyvä voi tuntea itsensä väsyneeksi, masentuneeksi ja ahdistuneeksi, ja lisäksi heillä on usein kipuja. Tulosten perusteella tärkein tuki, mitä naiset saivat, tuli läheisiltä. Tämän tutkimuksen kautta lukija pääsee osalliseksi naisten kokemuksista ja siitä, miten he selvisivät rintasyövästä, sekä miltä elämä diagnoosin jälkeen tuntuu.
Tutkimuskysymyksinä toimivat:
1. Millaisia kokemuksia kohtelusta hoidossa rintasyövästä kärsineille naisilla on?
2. Kuinka diagnoosi on vaikuttanut heidän elämänlaatuunsa ja arkipäiväänsä?
Tarkoituksena on syventyä aiheeseen ja levittää tietoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tämä toteutetaan keskusteluilla neljän rintasyövän sairastaneen naisen kanssa. Aineiston analysoinnissa menetelmänä toimi laadullinen sisällönanalyysi. Teoreettisena lähtökohtana toimi Erikssonin (1994) teoria kärsimyksestä.
Tulokset kuvailevat elämää rintasyöpädiagnoosin jälkeen, sairaiden naisten ajatuksia ja kokemuksia kohtelusta hoidossa. Tulokset osoittavat, että hyvä kohtelu ja tiedon jakaminen parantaa syöpähoitoa potilaiden tuntiessa olonsa turvalliseksi. Sairaanhoidon tulisi olla ihmiskeskeistä ja potilasturvallista, sekä perustuen todistettuihin menetelmiin olla korkealaatuista. Syöpähoitoa läpikäyvä voi tuntea itsensä väsyneeksi, masentuneeksi ja ahdistuneeksi, ja lisäksi heillä on usein kipuja. Tulosten perusteella tärkein tuki, mitä naiset saivat, tuli läheisiltä. Tämän tutkimuksen kautta lukija pääsee osalliseksi naisten kokemuksista ja siitä, miten he selvisivät rintasyövästä, sekä miltä elämä diagnoosin jälkeen tuntuu.