Pienten hirvieläinten kannan arviointi Rpas-laitteistolla
Erola, Juho (2021)
Erola, Juho
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097882
Tiivistelmä
Osassa maatamme pienten hirvieläinten kannat ovat nousseet viimevuosina räjähdysmäisesti. Erityisesti valkohäntäpeurakanta on korkea Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Hämeen sekä Etelä-Hämeen alueella. Kasvava peurakanta aiheuttaa ongelmia liikenteelle, viljelyksille ja metsätaloudelle. Peurakannan säätelyyn tarvitaan metsästystä. Järkevän metsästyksen perustana on luotettava kannanarviointi. Lumettomat talvet ja alati kasvava peurakanta luovat tarvetta uusille kannanarviointimenetelmille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rpas-laitteiston avulla tehtävän kannanarvioinnin mahdollisuuksista. Työssä perehdyttiin myös käytettävään hirvieläinten kannan arviointi menetelmiin, käytettävään kalustoon, lämpökameratekniikkaan ja kuvaamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella kolmena isona kartoituslentona ja useampina pienempinä koelentoina. Tehdyistä lennoista saadut tulokset olivat yhdenmukaisia. Käytettävällä kalustolla oli mahdollista havaita hirvieläimiä maastossa. Lämpökameran ja zoomauskameran yhdistelmällä saatiin selviä kuvia ja havaintoja etsittävistä hirvieläimistä. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui dronen akkujen riittämättömyys ja kuvausalueiden pienialaisuus kannan arvioinnin tarpeisiin nähden. Myös selkeän lämpökamerakuvan saaminen eri olosuhteissa koettiin ongelmaksi tehtäessä kannanarviointilentoja.
Avainsanat Rpas, kannanarviointi, lämpökamera
Sivut 44
Opinnäytetyö toteutettiin Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella kolmena isona kartoituslentona ja useampina pienempinä koelentoina. Tehdyistä lennoista saadut tulokset olivat yhdenmukaisia. Käytettävällä kalustolla oli mahdollista havaita hirvieläimiä maastossa. Lämpökameran ja zoomauskameran yhdistelmällä saatiin selviä kuvia ja havaintoja etsittävistä hirvieläimistä. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui dronen akkujen riittämättömyys ja kuvausalueiden pienialaisuus kannan arvioinnin tarpeisiin nähden. Myös selkeän lämpökamerakuvan saaminen eri olosuhteissa koettiin ongelmaksi tehtäessä kannanarviointilentoja.
Avainsanat Rpas, kannanarviointi, lämpökamera
Sivut 44