Positiiviset ryhmäilmiöt varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada syvempi ymmärrys varhaiskasvatuksessa esiintyvistä positiivisista ryhmäilmiöistä sekä niiden vaikutuksesta lapsiryhmän arkeen. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli varhaiskasvattajien mahdollisuudet hyödyntää positiivisia ryhmäilmiöitä kasvatus-, ja opetustyössään. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa ja aineisto kerättiin eräästä seinäjokelaisesta päiväkodista havainnoimalla lapsiryhmän ryhmäilmiöitä ja positiivisen pedagogiikan toteutumista sekä haastattelemalla päiväkodin varhaiskasvattajia aiheeseen liittyen. Haastatteluita kertyi kaiken kaikkiaan 4 ja havainnointeja toteutettiin useampana päivänä. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään varhaiskasvatuksen määritelmää sisältäen lain sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden näkökulman. Lisäksi teoriassa käsitellään positiivista psykologiaa ja positiivista pedagogiikkaa sekä pohditaan niiden merkitystä tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Teoriassa määritellään ryhmän rakenne ja avataan ryhmäilmiöiden käsitettä ja yleisimpiä ryhmäilmiöitä tutkimuksen kannalta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että positiivisia ryhmäilmiöitä esiintyy varhaiskasvatuksessa aktiivisesti, ja ne liittyvät havaintojen perusteella eniten koheesioon sekä prososiaaliseen käyttäytymiseen. Lisäksi ryhmäilmiöitä luodaan kasvattajan toimesta, tietoisesti ja tiedostamatta. Niitä pystytään hyödyntämään kasvatus- ja opetustyössä spontaanisti tilanteiden tullessa vastaan. Positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvattajien työotteessa, ja positiivisten ryhmäilmiöiden koettiin sujuvoittavan ryhmän arkea ja toimimista, ja kasvattajilla oli keinoja myös negatiivisten ryhmäilmiöiden kohtaamiseen. Haastatteluissa koettiin, että hyvä tarttuu, ja onnistuneen päivän pohja rakennetaan varhaiskasvatuksen tiimeissä yhteisillä pelisäännöillä.

The target of this thesis was to get a deeper understanding about group phenomena in early childhood education and how they affect daily life in child groups. In addition, there was an interest about the possibilities how employees in early childhood education can make good use of group phenomena in their work. This thesis has been made in collaboration with the city of Seinäjoki, and data for this study was collected from a day-care center located in Seinäjoki. In the data collection, observation and interviewing employees in early childhood education were used. Four interviews were carried out and child groups were observed in various days. The theoretical part of this thesis consists of the definition of early childhood education and law, and the perspective of national core curriculum for early childhood education and care. The theoretical part contains also positive psychology and positive pedagogy reflecting into today’s early childhood education. The theory of this thesis defines the structure of groups and opens the concept of group phenomenon, presenting the most common positive group phenomena related to the study. The research results demonstrated that positive group phenomenon is actively shown in early childhood education and they are related according to observation to group cohesion and pro-social behavior. Early childhood educators are also one group who creates group phenomena, and it happens in conscious and subconscious activities. Group phenomena can be utilized spontaneously at work. Positive pedagogy can be seen as a work method being a part of early childhood educators’ work, and positive group phenomenon was found to streamline groups’ daily life and activity. Educators also had tools to face negative group phenomena. The answers in the interviews indicated that positivity is catching and that a base of a successful day is built by teams in early childhood education with solid rules.