Sääasema ESP8266-mikrokontrollerilla ja sen soveltuminen opetuskäyttöön
Palovuori, Markus (2021)
Palovuori, Markus
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108058
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin TAMK:in tietotekniikan tutkinto-ohjelman toimeksiantona. Tutkinto-ohjelmalla oli sulautettujen järjestelmien opetukseen liittyvä tarve tarkastella eri mikrokontrollereiden soveltuvuutta opetuskäyttöön.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua MikroPython-ohjelmointikieleen ja sen laitteistoläheisiin kirjastoihin. Kyseiseltä pohjalta päätettiin tehdä sääasema MikroPythonilla ja eräällä ESP8266-kehitysalustalla. Sääaseman sensorina käytettiin DHT22-anturia, joka mittasi sekä lämpötilaa että suhteellista kosteutta. Sääaseman haluttiin toimivan sekä paikallisesti että verkkoselaimen välityksellä. Paikallisesti toimiessaan sääasema käytti I2C-liitännäistä OLED-näyttöä tulostaakseen sääsensorin antaman datan. Verkkoselaimella toimiessaan sääasema puolestaan hyödynsi valmiiksi tehtyä koodia, joten koko sääaseman koodi tuli julkaista sen käyttämän lisenssin alaisena.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös sekä ESP8266-kehitysalustan että opinnäytetyössä käytetyn MikroPython-ohjelmointikielen sopivuutta tietotekniikan tutkinto-ohjelman opetuskäyttöön. Kyseinen tarkastelu tehtiin vertailemalla käytössä olevaa Arduino IDE:ä MikroPythoniin ja ESP8266-kehitysalustaa Arduino Nanoon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua MikroPython-ohjelmointikieleen ja sen laitteistoläheisiin kirjastoihin. Kyseiseltä pohjalta päätettiin tehdä sääasema MikroPythonilla ja eräällä ESP8266-kehitysalustalla. Sääaseman sensorina käytettiin DHT22-anturia, joka mittasi sekä lämpötilaa että suhteellista kosteutta. Sääaseman haluttiin toimivan sekä paikallisesti että verkkoselaimen välityksellä. Paikallisesti toimiessaan sääasema käytti I2C-liitännäistä OLED-näyttöä tulostaakseen sääsensorin antaman datan. Verkkoselaimella toimiessaan sääasema puolestaan hyödynsi valmiiksi tehtyä koodia, joten koko sääaseman koodi tuli julkaista sen käyttämän lisenssin alaisena.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös sekä ESP8266-kehitysalustan että opinnäytetyössä käytetyn MikroPython-ohjelmointikielen sopivuutta tietotekniikan tutkinto-ohjelman opetuskäyttöön. Kyseinen tarkastelu tehtiin vertailemalla käytössä olevaa Arduino IDE:ä MikroPythoniin ja ESP8266-kehitysalustaa Arduino Nanoon.