Koronatukien kohdistuminen eniten kärsineille yrityksille
Juhakorpi, Ella (2021)
Juhakorpi, Ella
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118154
Tiivistelmä
Maailmalla vellonut koronavirus iski Suomeen alkuvuodesta 2020. Kevään aikana Suomessa aloitettiin ennen näkemättömät rajoitustoimet viruksen leviämisen hidastamiseksi. Hallituksen asettamat rajoitukset vaikeuttivat yritysten toimintaa. Taloudellisen kriisin välttämiseksi Suomessakin ryhdyttiin massiivisiin tukitoimiin. Koronatukien jakaminen aloitettiin kehitystuilla, joita seurasivat kiinteisiin kustannuksiin tarkoitetut kustannustuet. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten nämä vuoden 2020 aikana jaetut koronatuet kohdistuivat eniten kärsineille yrityksille. Yrityksien kärsimystä mitattiin alueittain, toimialoittain sekä kokoluokittain. Kärsimystä mitattaessa mittareina käytettiin avoimien työpaikkojen, työttömien työnhakijoiden sekä liikevaihdon muutosta.
Opinnäytetyön teoria osuudessa käsiteltiin yleisesti yritystukia ja niiden vaikutuksia sekä syvennyttiin tarkemmin vuonna 2020 jaettuihin koronatukiin. Isoin ero näiden tukien välillä on se, että normaalina aikana yritystukien tavoitteena on pitkänaikavälin tuottavuuden parantaminen, kun taas koronatuissa keskityttiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin.
Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tilastoanalyysia. Tilastoista tehtyjä analyysejä täydennettiin kuitenkin tekemällä sisällönanalyysiä kirjallisista raporteista. Tutkimuksessa on siis piirteitä niin määrällisestä kuin laadullisesta tutkimuksestakin.
Tutkimuksessa selvisi, että yritykset kärsivät koronapandemiasta hyvin eri tavoin. Alueellisesti koronasta olivat kevään aikana kärsineet eniten Uusimaa sekä Ahvenanmaa. Suurin osa koronatuista kohdistui juuri Uudellemaalle, mutta Ahvenanmaan osuus tuista jäi vähäiseksi. Toimialoista eniten olivat kärsineet palvelualat, kauppa sekä teollisuus. Tuet kohdistuvat osittain näille toimialoille, mutta joukossa oli myös toimialoja, jotka olivat kärsineet koronasta vähäisesti. Koronatukien kohdistumisen onnistuminen kokoluokittain ei ollut täysin selvää. Liiketalouden muutoksella mitattuna koronatuet kohdistuivat vähiten koronasta kärsineille kokoluokille, kun taas avoimien työpaikkojen muutoksella mitattuna tuet kohdistuivat oikeille yrityksille eli pienemmille yrityksille.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan sanoa, että tuet kohdistuivat suurelta osin eniten koronasta kevään 2020 aikana kärsineille yrityksille. Tässä oli kuitenkin muutamia poikkeuksia kuten Ahvenanmaan yrityksien saamien tukien vähäisyys sekä tukien kohdistuminen osittain vähän kärsineille toimialoille. Kohdentumisen arvioinnissa tulee huomioida, että jokaisen osa-alueen sisällä yritysten tilanteiden väliset erot ovat suuria ja nämä erot voivat johtua myös siitä, mitkä yritykset ovat koronatukia päätyneet hakemaan.
Opinnäytetyön teoria osuudessa käsiteltiin yleisesti yritystukia ja niiden vaikutuksia sekä syvennyttiin tarkemmin vuonna 2020 jaettuihin koronatukiin. Isoin ero näiden tukien välillä on se, että normaalina aikana yritystukien tavoitteena on pitkänaikavälin tuottavuuden parantaminen, kun taas koronatuissa keskityttiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin.
Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tilastoanalyysia. Tilastoista tehtyjä analyysejä täydennettiin kuitenkin tekemällä sisällönanalyysiä kirjallisista raporteista. Tutkimuksessa on siis piirteitä niin määrällisestä kuin laadullisesta tutkimuksestakin.
Tutkimuksessa selvisi, että yritykset kärsivät koronapandemiasta hyvin eri tavoin. Alueellisesti koronasta olivat kevään aikana kärsineet eniten Uusimaa sekä Ahvenanmaa. Suurin osa koronatuista kohdistui juuri Uudellemaalle, mutta Ahvenanmaan osuus tuista jäi vähäiseksi. Toimialoista eniten olivat kärsineet palvelualat, kauppa sekä teollisuus. Tuet kohdistuvat osittain näille toimialoille, mutta joukossa oli myös toimialoja, jotka olivat kärsineet koronasta vähäisesti. Koronatukien kohdistumisen onnistuminen kokoluokittain ei ollut täysin selvää. Liiketalouden muutoksella mitattuna koronatuet kohdistuivat vähiten koronasta kärsineille kokoluokille, kun taas avoimien työpaikkojen muutoksella mitattuna tuet kohdistuivat oikeille yrityksille eli pienemmille yrityksille.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan sanoa, että tuet kohdistuivat suurelta osin eniten koronasta kevään 2020 aikana kärsineille yrityksille. Tässä oli kuitenkin muutamia poikkeuksia kuten Ahvenanmaan yrityksien saamien tukien vähäisyys sekä tukien kohdistuminen osittain vähän kärsineille toimialoille. Kohdentumisen arvioinnissa tulee huomioida, että jokaisen osa-alueen sisällä yritysten tilanteiden väliset erot ovat suuria ja nämä erot voivat johtua myös siitä, mitkä yritykset ovat koronatukia päätyneet hakemaan.