Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Rasvakudoksen endoteelisolujen eristys ja karakterisointi

Matomäki, Jasmine (2021)

 
Avaa tiedosto
Matomaki_Jasmine.pdf (2.204Mt)
Lataukset: 


Matomäki, Jasmine
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108072
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Tampereen yliopiston Aikuisten kantasolut -tutkimusryhmässä, jonka tutkimus keskittyy ihmisen mesenkymaalisten kantasolujen toimintaa sääteleviin solu- ja molekyylimekanismeihin sekä kantasolujen erilaistumiseen. Yksi tutkimusryhmän tavoitteista on muodostaa pelkästään rasvakudoksesta peräisin oleva verisuonimalli, jota varten tutkimusryhmä tarvitsee rasvakudoksesta eristettyjä endoteelisoluja.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rasvakudoksen endoteelisolujen eristystä, jotta eristetyistä soluista voidaan muodostaa verisuonimalli tutkimuskäyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli eristää ihmisen rasvakudoksesta endoteelisoluja ja karakterisoida eristetyt solut. Opinnäytetyön ensimmäinen tutkimustehtävä oli eristää rasvakudoksesta endoteelisoluja MACS ja pluriBead® -menetelmillä. Toisena tehtävänä oli karakterisoida eristetyt solut morfologian, virtaussytometrian ja 2D-verisuonimallin sekä immunosytokemiallisten värjäysten avulla ja kolmantena tehtävänä oli vertailla kahta eri eristysmenetelmää, MACS ja pluriBead®, napanuoralaskimon endoteelisoluilla.

Rasvakudoksesta eristetyt solut muodostivat sekasolupopulaatioita, joissa morfologian perusteella oli hyvin vähän endoteelisoluja. Eristettyjen solujen toiminnallisuutta testattessa solut eivät osoittaneet endoteelisoluille tyypillistä kykyä muodostaa verisuonirakenteita kantasolujen tukemana. Virtaussytometriassa eristettyjä soluja karakterisoitiin pintamolekyylien avulla ja tulosten perusteella eristetyt solut ilmensivät heikosti endoteelisoluille tyypillisiä pintamolekyylejä. Menetelmiä vertaillessa havaittiin, että molemmissa menetelmissä ilmeni ongelmia vasta-aineiden sitoutumisessa kohdesoluihin.

Rasvakudosta on pidetty helppona lähteenä eri solutyypeille, mutta endoteelisolujen eristäminen osoittautui haasteelliseksi. Eristetty endoteelisolupopulaatio jäi pieneksi ja seassa oli runsaasti toista solutyyppiä, joka dominoi kasvatusalustalla. Jotta endoteelisoluja pystyttäisiin karakterisoimaan ja käyttämään verisuonimalleissa, tulisi eristetystä solupopulaatiosta saada puhtaampi ja suurempi. Pieni endoteelisolupopulaatio, joka saatiin eristettyä, osoitti lyhyessä ajassa suurta angiogeneesipotentiaalia eli kykyä muodostaa verisuonirakenteita. Rasvakudoksen endoteelisolujen eristystä voitaisiin jatkaa tutkimalla eri seerumien vaikutusta menetelmien eristyskykyyn. Eristettävää sekasolupopulaatiota voisi puhdistaa menetelmällä, jonka kohdesoluja ovat kasvualustalla dominoivat solu-tyypit. Endoteelisoluja voitaisiin myös eristää myös FACS-menetelmällä, mutta menetelmä on työläs ja vaatii paljon osaamista.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste