Yleisen edunvalvojan vahingonkorvausvastuu

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten edunvalvottavalle eli päämiehelle korvataan taloudellinen vahinko, joka on aiheutunut yleisen edunvalvojan toimesta. Tehtävänä oli myös selkeyttää, miten korvausmenettely etenee konkreettisesti viranomaisten toiminnassa. Tavoitteena oli parantaa tekijän ammattiosaamista edunvalvontasihteerin virassa sekä selkeyttää korvausmenettelyyn vaikuttavia tekijöitä.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin lainopillista tutkimusta, jonka avulla selvitettiin, miten nykyisen lainsäädännön mukaan vahinko korvataan päämiehelle. Holhoustoimi- ja vahingonkorvauslain lisäksi laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta oli merkittävä lähde opinnäytetyössä. Lainsäädännön ohella tärkeimpiä lähteitä olivat lainvalmisteluaineistot, oikeuskirjallisuus sekä oikeuskäytäntö.

Yleisen edunvalvojan virassa aiheutuneet vahingot tavallisesti realisoituvat taloudellisena vahinkona päämiehelle. Holhoustoimilain mukaan edunvalvoja vastaa tuottamastaan vahingosta, mutta tosiasiallinen korvausmenettely eroaa siitä, mitä holhoustoimilaissa säädetään. Yleinen edunvalvoja ei ole ensisijaisesti korvausvastuussa, mikäli vahinkoa ei olla aiheutettu tahallisesti. Työnantajan tulee korvata päämiehelle aiheutunut vahinko isännänvastuun perusteella. Vahinkojen korvaamisesta päättää Valtiokonttori, jonne edunvalvoja lähettää korvaushakemuksen. Tutkimuksessa ilmeni edunvalvontatoimistojen korvausmenettelyn poikkeavan Valtiokonttorin tavallisesta korvausmenettelystä.

Nopeutetussa korvausmenettelyssä ei erikseen kuulla viranomaista, jonka toimialueella vahinko on tapahtunut. Lain valmisteluaineistoissa ilmeni kuulemisen olevan tarpeetonta, mikäli Valtiokonttorille selvitetään vahingon aiheuttaneet tekijät hakemuksen yhteydessä. Kuulemisen korvaa edunvalvojan esimiehen puoltolausuma, jossa voidaan ottaa kantaa vahingon syntytekijöihin sekä edunvalvojan vahingontuottamukseen. Vahingon aiheuttaneen viranomaisen oikeusturva ei heikkene, koska sillä on mahdollisuus tulla kuulluksi puoltolausuman muodossa. Nykyinen menettely ajaa myös päämiehen etua, sillä hänellä on mahdollisuus saada virkamiehen tuottamasta vahingosta korvaus tavallista nopeammin.

The purpose of this thesis was to study tort liability of public guardianship and investigate how financial damage is compensated to principal. It was meant to clarify the procedure of compensating between authorities. The aim was to improve the expertise of the thesis writer as a secretary in public guardianship. The research method was a juridical study where current law was analysed. The most remarkable sources were Tort Liability Act and Guardianship Services Act. Government bills and legal praxis were also significant parts of this juridical study.

The purpose of public guardianship is to manage principals’ finance. However, there’s a possibility to damage principal’s household in public guardianship. In fact, the compensating system differs from Guardian Services Act in practice. The employer is commonly obligated to refund the damages instead of the guardian being responsible in person. Anyway, the guardian can be obligated to compensate the damages if they are made intentionally.

The guardian applies for the refunds to the principal from State treasury. The compensating systems between the public guardianship and State treasury differ from the ordinary policy. State treasury does not need to separately debrief public guardianship before making a decision in a case. The employer gives a statement to State treasury on the guardian’s action in the matter. The employer can also take a stand in tort liability. The compensating policy benefits the principal because it gives judgments and compensations quickly.