Rakkautta ja morfiinia : Päihderiippuvaisten äitien kokemuksia vieroitusoireisen vastasyntyneensä hoidosta sairaalassaoloaikana
Keppo, Anna; Kaikkonen, Riikka (2012)
Keppo, Anna
Kaikkonen, Riikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316149
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päihderiippuvaisten äitien kokemuksia vastasyntyneensä hoidosta ja saamastaan psykososiaalisesta tuesta sairaalassaoloaikana. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa hoitajien käyttöön, jotta he pystyvät paremmin tukemaan päihderiippuvaisen äidin ja hänen vastasyntyneensä varhaista vuorovaikutusta äidin toivomalla tavalla. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja se on tehty yhteistyössä erään päihdeasiakkaille suunnatun hoitopaikan kanssa. Opinnäytetyömme arkaluontoisen aiheen vuoksi emme määritelleet hoitopaikan sijaintia tarkemmin. Näin suojelemme äitien henkilöllisyyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin keväällä 2012 teemahaastattelulla. Haastattelimme neljää päihderiippuvaista äitiä, jotka olivat olleet korvaushoidossa raskauden ja synnytyksen aikana, ja joiden vastasyntynyt oli ollut hoidossa vieroitusoireiden vuoksi sairaalassa. Haastateltavat olivat vapaaehtoisia ja allekirjoittivat suostumuslomakkeen. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kaikki haastateltavat äidit kokivat vastasyntyneen hoitamisen helppona, mutta vieroitusoireiden lievittämisen haastavana. Äidit arvostivat ammattitaitoista hoitajaa sekä konkreettisia ohjeita vieroitusoireiden lievittämiseksi. Lisäksi äidit kokivat monenlaisia tunteita vastasyntynyttä kohtaan. Rakkauden ja hellyyden tunteet olivat päällimmäisiä äitien kokemia tunteita. Hoitohenkilökunta pyrki parantamaan äidin ja vastasyntyneen välistä vuorovaikutusta. Äidit luottivat osaan hoitohenkilökunnasta, mutta kuitenkin kokivat tulleensa eriarvoisesti kohdelluiksi muihin vanhempiin verrattuna. Hoitajien kiire ja sairaalaympäristön sopimattomuus vieroitusoireiden hoitoon heikensi äitien mielestä hoidon laatua.
Jatkossa voisi laatia lisätutkimuksia imettämisestä, imettämisen ohjaamisesta ja vanhempien valmistelemista vastasyntyneen vieroitusoireisiin vielä paremmin. Lisäksi yhteistyötä voisi kehittää eri organisaatioiden välillä ja selvittää tiedonkulkua perheen hoitoon osallistuvien tahojen välillä. Lisäksi voisi tehdä jatkotutkimuksia siitä, millainen ympäristö olisi vieroitusoireisen vastasyntyneen vointia tukeva.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin keväällä 2012 teemahaastattelulla. Haastattelimme neljää päihderiippuvaista äitiä, jotka olivat olleet korvaushoidossa raskauden ja synnytyksen aikana, ja joiden vastasyntynyt oli ollut hoidossa vieroitusoireiden vuoksi sairaalassa. Haastateltavat olivat vapaaehtoisia ja allekirjoittivat suostumuslomakkeen. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kaikki haastateltavat äidit kokivat vastasyntyneen hoitamisen helppona, mutta vieroitusoireiden lievittämisen haastavana. Äidit arvostivat ammattitaitoista hoitajaa sekä konkreettisia ohjeita vieroitusoireiden lievittämiseksi. Lisäksi äidit kokivat monenlaisia tunteita vastasyntynyttä kohtaan. Rakkauden ja hellyyden tunteet olivat päällimmäisiä äitien kokemia tunteita. Hoitohenkilökunta pyrki parantamaan äidin ja vastasyntyneen välistä vuorovaikutusta. Äidit luottivat osaan hoitohenkilökunnasta, mutta kuitenkin kokivat tulleensa eriarvoisesti kohdelluiksi muihin vanhempiin verrattuna. Hoitajien kiire ja sairaalaympäristön sopimattomuus vieroitusoireiden hoitoon heikensi äitien mielestä hoidon laatua.
Jatkossa voisi laatia lisätutkimuksia imettämisestä, imettämisen ohjaamisesta ja vanhempien valmistelemista vastasyntyneen vieroitusoireisiin vielä paremmin. Lisäksi yhteistyötä voisi kehittää eri organisaatioiden välillä ja selvittää tiedonkulkua perheen hoitoon osallistuvien tahojen välillä. Lisäksi voisi tehdä jatkotutkimuksia siitä, millainen ympäristö olisi vieroitusoireisen vastasyntyneen vointia tukeva.
