"Elämässä eteenpäin": Nuorten kokemuksia Rauman aikuissosiaalityön yksilösosiaaliohjauksesta
Saarinen, Kaisa (2021)
Saarinen, Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107987
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia kokemuksia 18–29-vuotiailla nuorilla oli Rauman aikuissosiaalityön yksilösosiaaliohjauksesta ja millaisen merkityksen he antoivat yksilösosiaaliohjaukselle. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Haastattelut toteutettiin syys-marraskuussa 2020. Haastateltavia nuoria oli kuusi, jotka kaikki olivat joko haastatteluhetkellä yksilösosiaaliohjauksen asiakkaina, tai heidän asiakkuutensa oli päättynyt alle puoli vuotta sitten. Haastattelut litteroitiin ja analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että nuorilla oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia yksilösosiaaliohjauksesta. Nuoret kokivat, että heillä oli hyvä vuorovaikutussuhde omaan sosiaaliohjaajansa ja nuoret tulivat kuulluksi. Sosiaaliohjaajat olivat nuorten mukaan aidosti läsnä ohjaustilanteissa. Sosiaaliohjaajat tukivat nuoria vaikeissakin elämäntilanteissa, kuten päihdeongelmissa. Nuoret kokivat, että yksilösosiaaliohjaus oli merkityksellistä, ja ohjauksen avulla nuoren elämäntilanteeseen oli tullut muutosta. Yhden nuoren kertoman mukaan hän ei ollut huomannut merkittävää muutosta elämäntilanteessaan.
Nuorten mukaan yksilösosiaaliohjaus oli merkityksellistä sekä elämänhallinnan, että kokonaisvaltaisen huomioimisen kannalta. Nuoret kokivat yksilösosiaaliohjauksen välineeksi ja keinoksi mennä omassa elämässään eteenpäin, ja he saivat ohjauksen avulla hallinnan tunnetta elämäänsä. Elämähallintaan liittyvät haasteet, kuten talousvaikeudet tai oman käytöksen hallinta oli ohjauksen avulla parantunut. Sosiaaliohjaajat ottivat nuoret huomioon omina ainutlaatuisina yksilöinään. Kehittämiseen liittyviä teemoja nousi esille kolme: nuoret toivoivat, että nuoren kanssa työskentelyssä kiire ei näkyisi ja toivoivat, että sosiaaliohjaajat eivät tekisi ennakko-oletuksia ulkonäön perusteella. Lisäksi he toivoivat, että jokainen nuori saisi ulkonäöstään huolimatta samanarvoista palvelua.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että nuorilla oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia yksilösosiaaliohjauksesta. Nuoret kokivat, että heillä oli hyvä vuorovaikutussuhde omaan sosiaaliohjaajansa ja nuoret tulivat kuulluksi. Sosiaaliohjaajat olivat nuorten mukaan aidosti läsnä ohjaustilanteissa. Sosiaaliohjaajat tukivat nuoria vaikeissakin elämäntilanteissa, kuten päihdeongelmissa. Nuoret kokivat, että yksilösosiaaliohjaus oli merkityksellistä, ja ohjauksen avulla nuoren elämäntilanteeseen oli tullut muutosta. Yhden nuoren kertoman mukaan hän ei ollut huomannut merkittävää muutosta elämäntilanteessaan.
Nuorten mukaan yksilösosiaaliohjaus oli merkityksellistä sekä elämänhallinnan, että kokonaisvaltaisen huomioimisen kannalta. Nuoret kokivat yksilösosiaaliohjauksen välineeksi ja keinoksi mennä omassa elämässään eteenpäin, ja he saivat ohjauksen avulla hallinnan tunnetta elämäänsä. Elämähallintaan liittyvät haasteet, kuten talousvaikeudet tai oman käytöksen hallinta oli ohjauksen avulla parantunut. Sosiaaliohjaajat ottivat nuoret huomioon omina ainutlaatuisina yksilöinään. Kehittämiseen liittyviä teemoja nousi esille kolme: nuoret toivoivat, että nuoren kanssa työskentelyssä kiire ei näkyisi ja toivoivat, että sosiaaliohjaajat eivät tekisi ennakko-oletuksia ulkonäön perusteella. Lisäksi he toivoivat, että jokainen nuori saisi ulkonäöstään huolimatta samanarvoista palvelua.