Erityistä tukea tarvitsevan lapsen sosiaalisen kommunikaation tukeminen varhaiskasvatuksessa: ABAan perustuvien luonnollisten interventioiden hyödyntäminen
Haapala, Mari (2021)
Haapala, Mari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108146
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa koulutusmateriaali erityistä tukea tarvitsevan lapsen sosiaalisen kommunikaation tukemisesta varhaiskasvatuksessa. ABA ja siihen perustuvat luonnolliset interventiot valikoituivat koulutusmateriaalin keskeiseksi sisällöksi sekä niiden vankan tutkimusnäytön että tutkijan oman mielenkiinnon ja omakohtaisen kokemuksen vuoksi. Opinnäytetyön teoriaosa käsittää kolme teemaa: sosiaalinen kommunikaatio, varhaiskasvatus ja erityinen tuki sekä ABA ja siihen perustuvat luonnolliset interventiot. Opinnäytetyön tuotos, koulutusmateriaali, on opinnäytetyön liitteenä.
Tämä opinnäytetyö on sekä laadullinen että toimintatutkimus ja se toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä toimi 24.2.2021 toteutettu varhaiskasvatuksen erityisopettajien ryhmähaastattelu. Ryhmähaastatteluun osallistui yhdeksän varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastattelun tavoitteena oli selvittää, miten erityistä tukea tarvitsevien lasten sosiaalista kommunikaatiota Seinäjoen varhaiskasvatuksessa tuetaan ja millaisia kehittämistarpeita aiheeseen liittyy. Haluttiin myös kuulla varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä ABAan perustuvien luonnollisten interventioiden soveltuvuudesta varhaiskasvatuksen arkeen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tavoitteena oli tuottaa Seinäjoen varhaiskasvatuksen tarpeisiin vastaava koulutusmateriaali.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisen kommunikaation tukeminen koetaan tärkeäksi. Seinäjoen varhaiskasvatuksessa sosiaalisen kommunikaation taitoja tuetaan rakenteellisten keinojen lisäksi puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien avulla sekä hyödyntäen erilaisia valmiita materiaaleja, kuten Kili, Piki ja Ihmeelliset vuodet. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi se, että sosiaalisia taitoja pitäisi harjoitella nykyistä enemmän ja systemaattisemmin ja harjoittelun pitäisi tapahtua arjen luonnollisissa tilanteissa. ABAan perustuvien luonnollisten interventioiden arveltiin soveltuvan varhaiskasvatuksen arkeen ja laajentavan näkökulmaa lapsen taitojen tai käyttäytymisen havainnoinnista myös tilannetekijöiden ja kasvattajien toiminnan havainnointiin.
Tämä opinnäytetyö on sekä laadullinen että toimintatutkimus ja se toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä toimi 24.2.2021 toteutettu varhaiskasvatuksen erityisopettajien ryhmähaastattelu. Ryhmähaastatteluun osallistui yhdeksän varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastattelun tavoitteena oli selvittää, miten erityistä tukea tarvitsevien lasten sosiaalista kommunikaatiota Seinäjoen varhaiskasvatuksessa tuetaan ja millaisia kehittämistarpeita aiheeseen liittyy. Haluttiin myös kuulla varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä ABAan perustuvien luonnollisten interventioiden soveltuvuudesta varhaiskasvatuksen arkeen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tavoitteena oli tuottaa Seinäjoen varhaiskasvatuksen tarpeisiin vastaava koulutusmateriaali.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisen kommunikaation tukeminen koetaan tärkeäksi. Seinäjoen varhaiskasvatuksessa sosiaalisen kommunikaation taitoja tuetaan rakenteellisten keinojen lisäksi puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien avulla sekä hyödyntäen erilaisia valmiita materiaaleja, kuten Kili, Piki ja Ihmeelliset vuodet. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi se, että sosiaalisia taitoja pitäisi harjoitella nykyistä enemmän ja systemaattisemmin ja harjoittelun pitäisi tapahtua arjen luonnollisissa tilanteissa. ABAan perustuvien luonnollisten interventioiden arveltiin soveltuvan varhaiskasvatuksen arkeen ja laajentavan näkökulmaa lapsen taitojen tai käyttäytymisen havainnoinnista myös tilannetekijöiden ja kasvattajien toiminnan havainnointiin.