Fångade i alkoholens nät : - en studie om konsumtionens påverkan på anhöriga och vården vid alkoholmissbruk

Abstract

Syftet med studien var att öka förståelsen och kunskapen gällande alkoholkonsumtionens förekomst i Finland, vilken påverkan alkoholkonsumtionen har på konsumentens anhöriga och vilka vårdmetoder som finns som involverar konsumentens anhöriga. Undersökningen gjordes som ett beställningsarbete av Stödföreningen för närstående till missbrukare RF och gjordes i samarbete med Forsknings- och utvecklingsavdelningen för social- och hälsovård på Seriegatan 2 i Vasa. För att samla in data valdes att utföra en metodkombination; en litteraturstudie i vilken 16 internationella och nationella artiklar analyserades och en webbenkät riktad till studerande på yrkeshögskolenivå. I enkäten deltog 133 kvinnor och 80 män i åldern 19-25. Artiklarna analyserades med en kvalitativ innehållsanalys, likaså de öppna enkätsvaren och de slutna med deskriptiv statistik. Resultaten presenteras först separat, och sedan i en sammanfattande modell. Resultatet i undersökningen tyder på att alkoholkonsumtion förekommer såväl i vardagen som på fest, och att anhöriga till alkoholkonsumerare påverkas fysiskt, psykiskt, emotionellt och socialt, och behöver hjälp och stöd precis som alkoholkonsumenten. Anhöriga till alkoholkonsumeraren kan t.ex. känna sig rädda, utveckla ångest och risken för att själv utveckla ett eget missbruk ökar. Vårdmetoder som involverar alkoholkonsumenten och anhöriga som påverkas anses vara mest effektiva. För att vården skall vara av så hög kvalitet som möjligt krävs vissa egenskaper hos vårdaren.

Tutkimuksen tarkoituksena on saada laajempi ymmärrys alkoholinkäytön esiintymisestä Suomessa, juomisen vaikutuksista alkoholinkäyttäjän omaisiin sekä saatavilla olevista hoitomenetelmistä, mitkä huomioivat sekä alkoholinkäyttäjän että hänen omaisensa. Tutkimus tehtiin tilaustyönä Stödföreningen för närstående till missbrukare rf –yhdistykselle. Yhteistyössä oli mukana Vaasassa sijaitsevan Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehitysosasto. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää; kirjallisuustutkimus 16 kansallisesta ja kansainvälisestä artikkelista, ja kyselytutkimus ammattikorkeakoulua käyville. Näiden menetelmien avulla saadut tiedot yhdistettiin. Kyselytutkimukseen osallistuneiden ikäjakauma oli suurin osa 19-25 vuotta, heistä 133 oli naisia ja 80 miehiä. Työssä tutkimuksen tulokset esitetään ensin erillisinä kokonaisuuksina ja lopuksi yhdistettynä mallina. Tutkimuksen tulos osoittaa että alkoholinkäyttöä esiintyy niin arjessa kuin juhlassa, ja se vaikuttaa omaisiin fyysisellä, psyykkisellä, tunteellisella ja sosiaalisella tasolla. Alkoholin käyttäjän omaiset tarvitsevat apua samanvertaisesti kun itse alkoholin käyttäjäkin. Omaiset voivat kokea esimerkiksi ahdistusta ja pelkoa, myös riski oman väärinkäytön kehittymiseen kasvaa. Alkoholin käyttäjän sekä hänen omaisensa huomioivien hoitomenetelmien katsotaan olevan tehokkaimpia. Hoidon laadun varmistaminen vaatii hoitajalta tiettyjä ominaisuuksia

The aim of the study was to increase the understanding and knowledge concerning the consumption of alcohol in Finland, what impact the consumption of alcohol has on the consumers relatives, and what treatment methods there is available that involves the consumers relatives. The study was ordered by Stödföreningen för närstående till missbrukare rf, and was written in cooperation with the department of Research and development for social- and health care at Seriegatan 2 in Vaasa. Method combination was chosen as measure to gather data; a literature study in which 16 international and national articles were analyzed, and an online survey aimed at students at university of applied sciences in Vaasa. There were 133 women and 80, the majority in the ages between 19 and 25 participating. The results of the study suggest that the consumption of alcohol occurs in the everyday life, as well as in special occasions, and that the relatives of the alcohol consumer are affected physically, mentally, emotionally and socially, and need help and support as well as the alcohol consumer. The relatives of the alcohol consumer may feel afraid, develop anxiety, increase the risk of own abuse etc. The treatment measures involving the alcohol consumer as well as the affected relatives are considered to be the most effective. For the treatment to be of the best possible quality certain characteristics are required from the care givers.