Kiertotalous rakennusten purkamisessa : Rakennusosien uudelleenkäytön edellytykset, haasteet ja mahdollisuudet
Kohvakka, Esa (2021)
Kohvakka, Esa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118298
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin löytämään vastaus rakennusosien uudelleenkäytön lisäämiseen. Tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka estävät tai edistävät rakennusosien uudelleenkäyttöä osana rakennusten purkuprosessia. Työssä nostettiin esiin rakennusosien uudelleenkäytön taustalla vaikuttavia globaaleja ja lokaaleja muutostekijöitä. Tarkastelu rajattiin kahteen merkittävään rakennusmateriaaliin: tiileen ja puuhun, joiden uudelleenkäyttöön luotiin katsaus työssä toteutettujen kokeilujen kautta.
Koska purkuprosessia suunnitellessa toimintaa ohjaa voimakkaasti materiaalin kierrätyksen ajatus, laajennettiin tässä työssä tarkastelun näkökulmaa materiaalin kierrätyksestä paitsi rakennusosien uudelleenkäyttöön, myös paikallishistoriallisten seikkojen sekä rakennuskulttuurin kerroksellisuuden huomioimiseen osana purkuprosessia.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin rakennusosien uudelleenkäytön taustalla vaikuttavia muutostekijöitä yleisesti sekä niiden merkitystä toimialan kehityksen kannalta. Rakennusalan on mallinnettava kustannustehokkuus uudelleen siirryttäessä vähähiiliseen rakentamiseen, jossa huomioidaan myös rakennusosien materiaaliset ja kulttuurilliset arvot.
Työn tutkimuksellisessa osuudessa pääpaino oli kerätyssä kirjallisessa aineistossa, jota työhön sisältyneet kokeilut täydensivät. Rakennusosien uudelleenkäyttö on Suomesta poiketen ollut useissa maissa jo pitkään merkittävää liiketoimintaa.
Kokeilut toteutettiin paikallisissa purkukohteissa. Niiden avulla pyrittiin nosta-maan esille rakennusosien uudelleenkäytön mahdollisuus. Koko rakennussektorilla kiertotalouden lisääminen edellyttää toimivaa ohjausta, kierrätysraaka-aineen tarvetta sekä toimivia kierrätysmarkkinoita. Lisäksi meillä Suomessa alan asenteet ovat keskeinen haaste rakennusalan kiertotalouden lisäämisessä, kulttuurisen kerroksellisuuden huomioimisesta puhumattakaan. The purpose of this thesis was to find answers to increasing the reuse of building components and to highlight the factors that prevent or promote reuse as part of the building demolition process. The study was limited to two main materials: brick and wood, the reuse of which was studied experimentally.
As the idea of material recycling is strongly guided in the planning of the demolition process, the perspective of the review was expanded to take into account local historical factors as well as the stratification of the building culture.
The main focus of the thesis was on the written material, which went through the legislation, the circular economy of construction and the reuse of building components. In addition, the results of two experiments in the preparation for the reuse of building components were presented.
Low-carbon targets of Finland promote a circular economy in construction, which is supported by renewed legislation. This opens up business opportunities for the re-use of building components, aided by digitalization. This work focused on the challenges and opportunities of wood and brick reuse. The result is that both materials are easily reusable, but operating models need to be reformed. Cultural stratification has completely been ignored in the local demolition process. The problem areas are the lack of building cultural expertise, the flow of information and economic efficiency thinking.
Koska purkuprosessia suunnitellessa toimintaa ohjaa voimakkaasti materiaalin kierrätyksen ajatus, laajennettiin tässä työssä tarkastelun näkökulmaa materiaalin kierrätyksestä paitsi rakennusosien uudelleenkäyttöön, myös paikallishistoriallisten seikkojen sekä rakennuskulttuurin kerroksellisuuden huomioimiseen osana purkuprosessia.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin rakennusosien uudelleenkäytön taustalla vaikuttavia muutostekijöitä yleisesti sekä niiden merkitystä toimialan kehityksen kannalta. Rakennusalan on mallinnettava kustannustehokkuus uudelleen siirryttäessä vähähiiliseen rakentamiseen, jossa huomioidaan myös rakennusosien materiaaliset ja kulttuurilliset arvot.
Työn tutkimuksellisessa osuudessa pääpaino oli kerätyssä kirjallisessa aineistossa, jota työhön sisältyneet kokeilut täydensivät. Rakennusosien uudelleenkäyttö on Suomesta poiketen ollut useissa maissa jo pitkään merkittävää liiketoimintaa.
Kokeilut toteutettiin paikallisissa purkukohteissa. Niiden avulla pyrittiin nosta-maan esille rakennusosien uudelleenkäytön mahdollisuus. Koko rakennussektorilla kiertotalouden lisääminen edellyttää toimivaa ohjausta, kierrätysraaka-aineen tarvetta sekä toimivia kierrätysmarkkinoita. Lisäksi meillä Suomessa alan asenteet ovat keskeinen haaste rakennusalan kiertotalouden lisäämisessä, kulttuurisen kerroksellisuuden huomioimisesta puhumattakaan.
As the idea of material recycling is strongly guided in the planning of the demolition process, the perspective of the review was expanded to take into account local historical factors as well as the stratification of the building culture.
The main focus of the thesis was on the written material, which went through the legislation, the circular economy of construction and the reuse of building components. In addition, the results of two experiments in the preparation for the reuse of building components were presented.
Low-carbon targets of Finland promote a circular economy in construction, which is supported by renewed legislation. This opens up business opportunities for the re-use of building components, aided by digitalization. This work focused on the challenges and opportunities of wood and brick reuse. The result is that both materials are easily reusable, but operating models need to be reformed. Cultural stratification has completely been ignored in the local demolition process. The problem areas are the lack of building cultural expertise, the flow of information and economic efficiency thinking.
