Nautatilojen valumavesien vaikutus vesistöihin – riskitekijät kryptosporidioosin vesivälitteiseen leviämiseen
Simunaniemi, Riina (2021)
Simunaniemi, Riina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118301
Tiivistelmä
Tartuntatautirekisteriin kirjattujen kryptosporidioosien määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tapausten lisääntymisen syitä Suomessa selvitetään Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa (KRYPTO) -hankkeessa. Cryptosporidiumin ookystat voivat kulkeutua karjatiloilta ympäristöön ja vesistöihin aiheuttaen riskin vesivälitteisille epidemioille uima- ja juomaveden kautta. Ympäristössä nämä ookystat ovat kestäviä eli ne kestävät erilaisia ympäristöolosuhteita hyvin. Ookystat voivat saastuttaa pinta-, uima- ja talousvesiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva käytännöistä ja riskitekijöistä, jotka vaikuttavat kryptosporidien leviämiseen tiloilta ympäristöön ja ympäröiviin vesistöihin. Opinnäytetyössä nautatilallisille tehtiin kysely, joilla näitä tekijöitä kartoitettiin. Kyselytutkimus toimitettiin tilallisille Valion sähköisiä viestintäkanavia ja Eläinten terveys ETT ry:n verkkosivujen kautta. Aineistolle tehtiin kuvailua ja riskitekijöiden pohdintaa lajittelun, vertailun ja frekvenssien avulla. Lisäksi aineistosta tutkittiin tilastollisesti, voiko kyselyssä esille tulleista tekijöistä jokin liittyä vasikoiden kryptosporidioositartuntoihin.
Kyselyyn vastasi 90 tilallista. Kyselyn vastauksista löydettiin kryptosporidien ja muiden ulosteperäisten päästöjen ympäristöön leviämisen riskitekijöitä. Vastauksissa usein esiintyviä tekijöitä, joita voidaan pitää riskitekijöinä ovat esimerkiksi lannan varastointia erityisesti vesistön läheisyydessä, lannan levitys kosteana vuoden aikana ja laitumien ja lannan varastointitilojen sijainti vesistöjen läheisyydessä. Huomionarvoista oli myös kiinteistökohtaisien jätevedenpuhdistamoiden, jotka voivat olla ihmisperäisten ulostepäästöjen lähteitä, suuri osuus vastanneiden tilojen joukossa.
Tutkimuksen kautta saatiin tietoa tilojen käytännöistä, jotka voivat johtaa kryptosporidien leviämiseen ympäristöön. Syntyneen tiedon avulla on mahdollista suunnitella keinoja vesistöpäästöjen vähentämiseksi. Kryptosporidit voivat aiheuttaa terveysriskin vesien virkistyskäyttäjille ja myös talousveden käyttäjille, jos käytössä olevat käsittelymenetelmät eivät riitä poistamaan kryptosporideja talousveden valmistuksen yhteydessä. Saatujen tietojen perusteella ei voida arvioida riskien suuruutta, mutta niitä voidaan hyödyntää aihepiirin jatkotutkimuksissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva käytännöistä ja riskitekijöistä, jotka vaikuttavat kryptosporidien leviämiseen tiloilta ympäristöön ja ympäröiviin vesistöihin. Opinnäytetyössä nautatilallisille tehtiin kysely, joilla näitä tekijöitä kartoitettiin. Kyselytutkimus toimitettiin tilallisille Valion sähköisiä viestintäkanavia ja Eläinten terveys ETT ry:n verkkosivujen kautta. Aineistolle tehtiin kuvailua ja riskitekijöiden pohdintaa lajittelun, vertailun ja frekvenssien avulla. Lisäksi aineistosta tutkittiin tilastollisesti, voiko kyselyssä esille tulleista tekijöistä jokin liittyä vasikoiden kryptosporidioositartuntoihin.
Kyselyyn vastasi 90 tilallista. Kyselyn vastauksista löydettiin kryptosporidien ja muiden ulosteperäisten päästöjen ympäristöön leviämisen riskitekijöitä. Vastauksissa usein esiintyviä tekijöitä, joita voidaan pitää riskitekijöinä ovat esimerkiksi lannan varastointia erityisesti vesistön läheisyydessä, lannan levitys kosteana vuoden aikana ja laitumien ja lannan varastointitilojen sijainti vesistöjen läheisyydessä. Huomionarvoista oli myös kiinteistökohtaisien jätevedenpuhdistamoiden, jotka voivat olla ihmisperäisten ulostepäästöjen lähteitä, suuri osuus vastanneiden tilojen joukossa.
Tutkimuksen kautta saatiin tietoa tilojen käytännöistä, jotka voivat johtaa kryptosporidien leviämiseen ympäristöön. Syntyneen tiedon avulla on mahdollista suunnitella keinoja vesistöpäästöjen vähentämiseksi. Kryptosporidit voivat aiheuttaa terveysriskin vesien virkistyskäyttäjille ja myös talousveden käyttäjille, jos käytössä olevat käsittelymenetelmät eivät riitä poistamaan kryptosporideja talousveden valmistuksen yhteydessä. Saatujen tietojen perusteella ei voida arvioida riskien suuruutta, mutta niitä voidaan hyödyntää aihepiirin jatkotutkimuksissa.