Muistisairaan asukkaan psykososiaaliset kuormitustekijät tehostetun palveluasumisen yksikössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tehostetussa palveluasumisessa asuvien muistisairaiden asukkaiden psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä miten muistisairaiden asukkaiden psykososiaalisiin tarpeisiin voidaan vastata. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa tehostetussa palveluasumisessa asuvien muistisairaiden asukkaiden psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja psykososiaalisiin tarpeisiin vastaamisesta. Työn toimeksiantaja on Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin mukaan 10 tutkimusta, jotka kaikki olivat englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimustuloksista muodostui 9 eri teemaa muistisairaan psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja 5 eri teemaa hoitohenkilöstön keinoista, joiden avulla pystytään vastaamaan muistisairaan asukkaan psykososiaalisiin tarpeisiin.

Opinnäytetyön keskeisten tulosten mukaan muistisairaat kokivat psykososiaalisiksi kuormitustekijöiksi muun muassa muistisairauden tuoman kuormituksen, itsetunto-ongelmat, yksinäisyyden ja tylsyyden tunteet, ympäristölliset tekijät, muut asukkaat sekä henkilökunnan toiminnan. Tulosten mukaan muistisairaan psykososiaalisiin tarpeisiin voitiin vastata kiinnittämällä huomiota hoitajan toimintaan, potilaan käytösoireisiin, yksilöllisyyteen, osallisuuteen ja ihmissuhteisiin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muistisairailla asukkailla on monenlaisia sekä psyykkisiä että sosiaalisia kuormitustekijöitä, jotka heikentävät elämänlaatua tehostetussa palveluasumisessa. Muistisairaan psykososiaalisiin tarpeisiin on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta voidaan edistää muistisairaiden elämänlaatua tehostetussa palveluasumisessa. Muistisairaan hyvän hoidon on lähdettävä potilaan kunnioittavasta kohtaamisesta ja arvostamisesta sekä jäljellä olevien kykyjen ja voimavarojen tukemisesta.

The purpose of this thesis was to clarify what psychosocial stress factors did residents with dementia have in 24-hour service housing and how nursing staff could respond to the psychosocial needs that residents with dementia had. The objective of this thesis was to improve current information about psychosocial stress factors of dementia patients that lived in 24-hour service housing, and about responding to psychosocial needs.

The thesis was carried out as a descriptive literature review. The literature review covered 10 studies that were analysed by using the thematic analysis method. From the research results, there formed 9 different themes that were related to the psychosocial stress factors of residents with dementia and 5 different themes that were related to the nursing staff’s ways to respond to the psychosocial needs of residents with dementia.

The research results showed that dementia patients experienced stress from the memory disorder, problems with self-esteem, feelings of loneliness and boredom, environmental factors, other residents, and actions of the nursing staff as their main psychosocial stress factors. The results showed that ways to respond to the psychosocial needs of a resident with dementia were paying attention to the actions of the nursing staff, a resident behavior problems, individuality, participation, and relationships.

In conclusion it can be stated that in 24-hour service housing there are many kinds of psychosocial stress factors that reduce the quality of life of a resident with dementia. It is important to pay attention to the psychosocial needs of a dementia patient so that the quality of life can be increased in 24-hour service housing. Respectful meeting and appreciating and supporting of the remaining abilities and resources are the key points in dementia care.