Chat-viestinnän käyttö hoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Chat-viestinnän käyttö on lisääntynyt terveyspalveluissa viimeisten vuosien aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata chat-viestinnän käyttöä hoitotyössä asiakkaan ja sairaanhoitajan näkökulmasta. Tehtävänä oli selvittää, millaisia hyötyjä ja haasteita chat-viestinnän käyttöön hoitotyössä liittyy. Tavoitteena oli koota kirjallisuuskatsaus hyödynnettäväksi Tampereen ammattikorkeakoulun Sote Virtual Lab -hankkeessa. Katsauksen kokoamasta tiedosta voivat hyötyä hoitotyön ammattilaiset ja opiskelijat.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin tietokantahauilla CINAHLista, Medlinesta ja Medicistä. Lisäksi käytettiin manuaalista hakua. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.

Tuloksissa esille tulleet chat-viestinnän hyödyt koskivat sen aikaan ja paikkaan sitoutumattomuutta, helppokäyttöisyyttä ja vaivattomuutta, hoidon oikea-aikaista ja nopeaa saatavuutta sekä hyvää ymmärrettävyyttä. Lisäksi chat-viestintä vaikutti myönteisesti asiakkaan omahoitoon, kuntoutumiseen ja hoitoon sitoutumiseen. Siihen myös asennoiduttiin myönteisesti, ja sen avulla toteutettu ohjaus koettiin tehokkaaksi ja täsmälliseksi. Chat-viestinnän haasteet liittyivät teknologiaan, käyttäjien puutteellisiin taitoihin ja valmiuksiin, vuorovaikutuksen onnistumiseen, ajankäyttöön ja kielteisiin asenteisiin.

Tulokset antoivat viitteitä siitä, että sekä asiakkaat että ammattilaiset kokivat chat-viestinnän käytön terveydenhuollossa pääosin myönteisenä. Myönteisten asenteiden vahvistaminen on tärkeää, jotta chat-viestinnän käyttö terveydenhuollossa voi yleistyä. Chat-viestinnän avulla ymmärrettävyys voi olla parempaa kuin suullisessa viestinnässä, etenkin jos sisäistettävää asiaa on paljon. Onnistuakseen se vaatii kuitenkin kaikilta osapuolilta selkeää ja vahvaa kirjallista ilmaisua. Chat-palveluiden kehittämisessä tarvitaan lisää suomenkielistä näyttöön perustuvaa tietoa. Tällä hetkellä kotimaista tutkittua tietoa chat-viestinnän käytöstä hoitotyössä ei juurikaan ole saatavilla.

The purpose of this study was to describe and gather information on benefits and challenges of chat communication as part of nursing care.

This study was conducted as a literature review. The data were collected from nursing research databases and analysed by means of content analysis.

Eight categories arose regarding the benefits of chat communication; it was not bound to time or space; nursing care through chat was timely and rapidly available; the possibility to send images and text made the communication understandable; it had a positive impact on self-care and commitment to care; it had a positive effect on rehabilitation; people had positive attitudes towards chat communication; and it had a positive impact on the effectiveness and precision of patient guidance. Five categories were formed regarding the challenges of chat communication; there were technology-related problems; users had inadequate skills; it had a negative impact on successful interaction, there were time-related challenges; and people also had negative attitudes towards chat communication.

The results indicated that the use of chat communication in health care services was perceived mostly as positive. To increase the use of chat communication in nursing care, positive attitudes should be strengthened. Understandability of chat communication can be better than oral communication, especially if there is a lot of information to absorb. It does, however, require clear written expression from both parties. There is a need for more evidencebased Finnish information on the use of chat communication in nursing care. Currently there are hardly any researches on the subject available.