Balanced Scorecard -mittariston rakentaminen kohdeyritykselle
Laine, Milla (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105138596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105138596
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli rakentaa toimeksiantajayritys Autohuolto Teho Oy:lle käytännöllinen Balanced Scorecard -mittaristo, jonka yritys voisi ottaa käyttöön heti sen valmistuttua vuosille 2021–2022. Projektin tarkoituksena oli selkeyttää toimeksiantajayritykselle, mitä kannattaa seurata ja mitata halutun vision ja strategian kannalta. Opinnäytetyö ja siihen liittyvä kohdeyrityksen Balanced Scorecard -projekti aloitettiin tammikuussa 2021. Opinnäytetyö oli tarkoitus saada valmiiksi kevään 2021 aikana.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäinen luku käsittelee Balanced Scorecardia yleisesti, vision ja strategian merkitystä Balanced Scorecardin kannalta sekä Balanced Scorecardin alkuperäistä neljää näkökulmaa. Toinen pääluku käsittelee Balanced Scorecard -mittariston muodostamista. Luvussa käydään läpi lyhyesti erilaiset mittariston variaatiot sekä tarkastellaan mittareiden määrittelyä sekä syy-seuraussuhteiden että kriittisten menestystekijöiden avulla. Lisäksi syvennytään mittariston tasapainoon ja mittareiden ominaisuuksiin sekä tarkastellaan mittareiden määrää ja tavoitteiden asettamista. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi vielä valittu projektin toteutusmenetelmä.
Projektissa hyödynnettiin Jouko Toivasen Balanced Scorecard -projektimallia. Teoriaosuudessa on kuvattu kaikki mallin kymmenen vaihetta, mutta opinnäytetyön aihe rajautui Balanced Scorecardin rakentamiseen, jolloin Toivasen projektimallin vaihe kymmenen rajautui projektissa ulkopuolelle. Balanced Scorecard -mittaristo rakennettiin yhdessä toimeksiantajayrityksen kahden omistajan kanssa käytyjen keskustelujen sekä mittariston rakentamista tukevan materiaalin pohjalta. Tapaamisissa käydyistä keskusteluista dokumentoitiin muistiinpanoja neljään muistioon.
Empiirisessä osuudessa on kuvattu kohdeyrityksen Balanced Scorecard -mittariston rakentaminen vaiheittain Toivasen Balanced Scorecard -projektimallin vaiheiden 1–9 mukaan menemättä kuitenkaan liikaa yrityksen yksityiskohtiin. Empiirisessä osassa on kuvattu kohdeyrityksen valmis tuloskorttirunko ilman nykyarvoja ja tavoitteita. Varsinainen tuloskortti kaikkine arvoineen jää vain toimeksiantajayrityksen omaan käyttöön.
Opinnäytetyö oli onnistunut, sillä toimeksiantajille rakennettu Balanced Scorecard -mittaristo valmistui aikataulussa. Myös opinnäytetyön tavoite täyttyi, sillä toimeksiantajat kokivat mittariston käytännöllisenä ja hyödyllisenä, koska mittaristo oli räätälöity juuri heidän tarpeidensa mukaisesti, ja mittaristo aiotaankin ottaa yrityksessä käyttöön.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäinen luku käsittelee Balanced Scorecardia yleisesti, vision ja strategian merkitystä Balanced Scorecardin kannalta sekä Balanced Scorecardin alkuperäistä neljää näkökulmaa. Toinen pääluku käsittelee Balanced Scorecard -mittariston muodostamista. Luvussa käydään läpi lyhyesti erilaiset mittariston variaatiot sekä tarkastellaan mittareiden määrittelyä sekä syy-seuraussuhteiden että kriittisten menestystekijöiden avulla. Lisäksi syvennytään mittariston tasapainoon ja mittareiden ominaisuuksiin sekä tarkastellaan mittareiden määrää ja tavoitteiden asettamista. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi vielä valittu projektin toteutusmenetelmä.
Projektissa hyödynnettiin Jouko Toivasen Balanced Scorecard -projektimallia. Teoriaosuudessa on kuvattu kaikki mallin kymmenen vaihetta, mutta opinnäytetyön aihe rajautui Balanced Scorecardin rakentamiseen, jolloin Toivasen projektimallin vaihe kymmenen rajautui projektissa ulkopuolelle. Balanced Scorecard -mittaristo rakennettiin yhdessä toimeksiantajayrityksen kahden omistajan kanssa käytyjen keskustelujen sekä mittariston rakentamista tukevan materiaalin pohjalta. Tapaamisissa käydyistä keskusteluista dokumentoitiin muistiinpanoja neljään muistioon.
Empiirisessä osuudessa on kuvattu kohdeyrityksen Balanced Scorecard -mittariston rakentaminen vaiheittain Toivasen Balanced Scorecard -projektimallin vaiheiden 1–9 mukaan menemättä kuitenkaan liikaa yrityksen yksityiskohtiin. Empiirisessä osassa on kuvattu kohdeyrityksen valmis tuloskorttirunko ilman nykyarvoja ja tavoitteita. Varsinainen tuloskortti kaikkine arvoineen jää vain toimeksiantajayrityksen omaan käyttöön.
Opinnäytetyö oli onnistunut, sillä toimeksiantajille rakennettu Balanced Scorecard -mittaristo valmistui aikataulussa. Myös opinnäytetyön tavoite täyttyi, sillä toimeksiantajat kokivat mittariston käytännöllisenä ja hyödyllisenä, koska mittaristo oli räätälöity juuri heidän tarpeidensa mukaisesti, ja mittaristo aiotaankin ottaa yrityksessä käyttöön.