Käteisen rahan digitalisoiminen lähitulevaisuudessa Suomen Pankin näkökulmasta
Karppinen, Kathleen (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148680
Tiivistelmä
Digitaalisten maksuvälinevaihtoehtojen laajentuessa ja kasvattaessa suosiotaan, käteisen rahan käyttö maksuvälineenä on vähentynyt Suomessa merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2020 Covid-19-pandemia vaikutti kuluttajien käteisen käyttöön vähentäen sitä entisestään, sillä hygieniasyistä käteisen käyttöä kehotettiin välttämään. Tulisiko fyysisestä käteisestä luopua nyt kokonaan, ja siirtyä ajan hengessä digitaaliseen käteiseen?
Työn tavoitteena on selvittää, miten tärkeänä rahajärjestelmän toimenpiteenä Suomen Pankki näkee käteisen rahan digitalisoinnin lähitulevaisuudessa Suomessa ja euroalueella. Työssä lukijalle avataan käteisen rahan asemaa ja merkitystä erityisesti järjestelmien ja niiden ylläpitäjän Suomen Pankin näkökulmasta, sekä tuodaan esille digitaalisen käteisen tuomia etuja ja haasteita sekä vaikutuksia Suomen Pankin toimintaan.
Työn viitekehyksen ensimmäisessä pääluvussa kerrotaan käteisestä rahasta ja sen käytön kehittymisestä Suomessa 2000-luvulla. Toisessa pääluvussa lukijalle avataan Euroopan keskuspankkijärjestelmää, Suomen Pankkia sekä niiden toimintaa järjestelmien ylläpitäjinä. Kolmannessa pääluvussa kerrotaan digitaalisesta keskuspankkirahasta sekä esimerkkeinä Ruotsin, Kiinan ja euroalueen digitaalisten keskuspankkirahojen suunnitelmista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua asiantuntijahaastattelua, sillä tutkimusaiheeseen haluttiin organisaation eli Suomen Pankin näkökulma. Suomen Pankin asiantuntijoiden haastattelut toteutettiin Teams-videopuhelupalvelun välityksellä aikavälillä 30.3.-7.4.2021. Tutkimusmateriaali kerättiin nauhoittamalla haastattelut sekä litteroimalla nämä äänitteet, ja tutkimusmateriaalin analysoinnissa hyödynnettiin laadullista analyysiä sekä teemoittelua.
Tutkimuksesta selvisi, että käteisen rahan merkitys raha- ja maksujärjestelmille on tärkeämpi, kuin usein ajatellaan. Nykyisenkaltaisella järjestelmällä fyysisestä käteisestä luopuminen nähdään ongelmallisena. Digitaalinen käteinen puolestaan ei välttämättä toisi merkittäviä etuja järjestelmille Suomen Pankin näkökulmasta – ainakaan tällä hetkellä. Digitaalisella käteisellä nähdään hyötyjäkin, kuten esimerkiksi järjestelmän vakauttaminen, taloudellisen osallistamisen lisääminen sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, ettei käteisen rahan asemaa nähdä uhattuna tällä hetkellä, eikä sen käytön väheneminen muodosta uhkaa raha- ja maksujärjestelmille Suomessa. Suomen Pankin näkökulmasta digitaalisen käteisen lanseeraaminen ei ole juuri nyt välttämätön tai tavoiteltava asia, mutta siihen ei myöskään suhtauduta kielteisesti. Suomen Pankin valmiudet ottaa digitaalinen käteinen käyttöön ovat erinomaiset, mikäli digitaalinen euro päätetään lanseerata euroalueella lähitulevaisuudessa.
Työn tavoitteena on selvittää, miten tärkeänä rahajärjestelmän toimenpiteenä Suomen Pankki näkee käteisen rahan digitalisoinnin lähitulevaisuudessa Suomessa ja euroalueella. Työssä lukijalle avataan käteisen rahan asemaa ja merkitystä erityisesti järjestelmien ja niiden ylläpitäjän Suomen Pankin näkökulmasta, sekä tuodaan esille digitaalisen käteisen tuomia etuja ja haasteita sekä vaikutuksia Suomen Pankin toimintaan.
Työn viitekehyksen ensimmäisessä pääluvussa kerrotaan käteisestä rahasta ja sen käytön kehittymisestä Suomessa 2000-luvulla. Toisessa pääluvussa lukijalle avataan Euroopan keskuspankkijärjestelmää, Suomen Pankkia sekä niiden toimintaa järjestelmien ylläpitäjinä. Kolmannessa pääluvussa kerrotaan digitaalisesta keskuspankkirahasta sekä esimerkkeinä Ruotsin, Kiinan ja euroalueen digitaalisten keskuspankkirahojen suunnitelmista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua asiantuntijahaastattelua, sillä tutkimusaiheeseen haluttiin organisaation eli Suomen Pankin näkökulma. Suomen Pankin asiantuntijoiden haastattelut toteutettiin Teams-videopuhelupalvelun välityksellä aikavälillä 30.3.-7.4.2021. Tutkimusmateriaali kerättiin nauhoittamalla haastattelut sekä litteroimalla nämä äänitteet, ja tutkimusmateriaalin analysoinnissa hyödynnettiin laadullista analyysiä sekä teemoittelua.
Tutkimuksesta selvisi, että käteisen rahan merkitys raha- ja maksujärjestelmille on tärkeämpi, kuin usein ajatellaan. Nykyisenkaltaisella järjestelmällä fyysisestä käteisestä luopuminen nähdään ongelmallisena. Digitaalinen käteinen puolestaan ei välttämättä toisi merkittäviä etuja järjestelmille Suomen Pankin näkökulmasta – ainakaan tällä hetkellä. Digitaalisella käteisellä nähdään hyötyjäkin, kuten esimerkiksi järjestelmän vakauttaminen, taloudellisen osallistamisen lisääminen sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, ettei käteisen rahan asemaa nähdä uhattuna tällä hetkellä, eikä sen käytön väheneminen muodosta uhkaa raha- ja maksujärjestelmille Suomessa. Suomen Pankin näkökulmasta digitaalisen käteisen lanseeraaminen ei ole juuri nyt välttämätön tai tavoiteltava asia, mutta siihen ei myöskään suhtauduta kielteisesti. Suomen Pankin valmiudet ottaa digitaalinen käteinen käyttöön ovat erinomaiset, mikäli digitaalinen euro päätetään lanseerata euroalueella lähitulevaisuudessa.