POTILASTURVALLISUUS AKUUTTIHOIDOSSA: Tarkastelussa ei-tekniset taidot
Peri, Mikko; Lappi, Antti (2021)
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148741
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee potilasturvallisuuteen liittyviä keskeisiä ilmiöitä akuuttihoidossa. Työn keskiössä ovat inhimilliset tekijät ja erityisesti ei-teknisten taitojen ja resurssien hallinnan viitekehykset. Tarkoituksena on tutkia kuinka ei-tekniset taidot (NTS) ja resurssien hallinta (CRM) ilmenevät akuuttihoidossa. Tarkoitus on lisäksi selvittää mahdolliset kehittämistarpeet mainituiden viitekehysten käytössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa akuuttihoidon inhimillisistä tekijöistä liittyen NTS- ja CRM-viitekehyksiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku tehtiin pääsääntöisesti sähköisistä lähteistä. Tutkimukseen valikoitui 24 tutkimusta ja analyysimenetelmänä käytettiin deduktiivista menetelmää.
Tutkimuksessa käy ilmi, kuinka viitekehykset ilmenevät akuuttihoidossa ja millaisia kehitystarpeita niiden käytössä havaittiin. Hyviksi toiminnoiksi ei-teknisistä taidoista (NTS) nousi esiin erityisesti tiimityöskentely, jonka hallinta paransi potilasturvallisuutta. Johtamistaitojen huomattiin parantavan hoitoryhmän tilannetietoisuutta. Resurssien hallinnan (CRM) osalta havaittiin kaksisuuntaisen kommunikaation parantavan potilasturvallisuutta. Kommunikaatiota lisäksi edisti muistilistojen käyttö. Suurimmaksi kehityskohteeksi molemmissa viitekehyksissä nousi kommunikaation puute. Muita kehityskohteita olivat heikko tilannejohtaminen sekä systemaattisuuden puute ja tarkistuslistojen käyttö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että edellä mainitut viitekehykset toteutuvat riippuen hoitajien osaamisesta ja sitoutumisesta niiden käyttöön. Toimintamallien hyvällä käytöllä kommunikaatio oli tehokasta ja tarkoituksenmukaista, tilannetietoisuus säilyi ja tehokkaasti johdettuna tiimidynamiikka säilytti korkean tason. Toimintamallien käyttämättömyys ja asenteet vastavuoroisesti haittasivat toimintaa. Lisäksi havaintona nousi simulaatiokoulutuksen tarve eri yksiköissä. Simulaatioharjoittelun havaittiin lisäävän inhimillisten tekijöiden ymmärtämistä.
Asiasanat: Tiimit, viestintä, johtaminen, akuuttihoito
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku tehtiin pääsääntöisesti sähköisistä lähteistä. Tutkimukseen valikoitui 24 tutkimusta ja analyysimenetelmänä käytettiin deduktiivista menetelmää.
Tutkimuksessa käy ilmi, kuinka viitekehykset ilmenevät akuuttihoidossa ja millaisia kehitystarpeita niiden käytössä havaittiin. Hyviksi toiminnoiksi ei-teknisistä taidoista (NTS) nousi esiin erityisesti tiimityöskentely, jonka hallinta paransi potilasturvallisuutta. Johtamistaitojen huomattiin parantavan hoitoryhmän tilannetietoisuutta. Resurssien hallinnan (CRM) osalta havaittiin kaksisuuntaisen kommunikaation parantavan potilasturvallisuutta. Kommunikaatiota lisäksi edisti muistilistojen käyttö. Suurimmaksi kehityskohteeksi molemmissa viitekehyksissä nousi kommunikaation puute. Muita kehityskohteita olivat heikko tilannejohtaminen sekä systemaattisuuden puute ja tarkistuslistojen käyttö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että edellä mainitut viitekehykset toteutuvat riippuen hoitajien osaamisesta ja sitoutumisesta niiden käyttöön. Toimintamallien hyvällä käytöllä kommunikaatio oli tehokasta ja tarkoituksenmukaista, tilannetietoisuus säilyi ja tehokkaasti johdettuna tiimidynamiikka säilytti korkean tason. Toimintamallien käyttämättömyys ja asenteet vastavuoroisesti haittasivat toimintaa. Lisäksi havaintona nousi simulaatiokoulutuksen tarve eri yksiköissä. Simulaatioharjoittelun havaittiin lisäävän inhimillisten tekijöiden ymmärtämistä.
Asiasanat: Tiimit, viestintä, johtaminen, akuuttihoito