Sähköverkkoyhtiön käytönvalvojien työhyvinvoinnin tukeminen : case Elenia
Vierola, Anne (2021)
Vierola, Anne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105168877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105168877
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työnantajan vaihtoehtoja tukea sähköverkkoyhtiössä työskentelevien käytönvalvojien työhyvinvointia. Käytönvalvojat tekevät katkeamatonta kolmivuorotyötä eristetyssä valvomotyötilassa. Valtaosa konsernin työntekijöistä tekee päivätyötä avokonttorissa, minkä takia käytönvalvontatyön erityispiirteiden vaikutuksia työhyvinvointiin on ollut vaikeaa selvittää työtyytyväisyyskyselyjen avulla. Työn kehitysosion tavoitteena oli luoda tulosten pohjalta ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä, miten työnantaja voi tukea kohderyhmän työhyvinvointia entistä paremmin.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin niin laadullisen kuin määrällisenkin tutkimuksen menetelmiä. Tutkimukseen osallistuvien käytönvalvojien (n=7) fysiologista palautumista mitattiin Firstbeat- ja Oura-hyvinvointiteknologioita hyödyntäen. Teemahaastatteluilla ja lomakekyselyllä selvitettiin käytönvalvojien subjektiiviset näkemykset aiheeseen. Lisäksi mittausten välissä työympäristössä suoritettiin interventio sijoittamalla sinne fyysistä ergonomiaa tukevia välineitä. Aineisto analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä sekä määrällisellä perustason analyysillä.
Mittaustulosten perusteella käytönvalvojien palautuminen oli pääsääntöisesti hyvällä tai kohtalaisella tasolla. Palautuminen oli muihin vuorotyöläisiin verrattuna keskimääräistä parempaa. Kohonnut työkuorma vaikutti negatiivisesti palautumiseen eikä interventiolla ollut positiivista vaikutusta. Fyysisen aktiivisuuden osalta osallistujat olivat hyvin passiivisia. Haastattelu- ja kyselytulosten perusteella työhyvinvointia tukisi parhaiten fyysistä aktiivisuutta mahdollistavat järjestelyt sekä työn organisatorista ergonomiaa parantavat keinot kuten työnhallinnan kehittäminen.
Vuorotyöllä tai suljetulla työympäristöllä itsessään ei ollut merkittävää negatiivistä vaikutusta osallistujien työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin vaikutti enemmän organisatorinen työympäristö, jossa negatiivisia vaikutuksia aiheuttikin vuorotyöskentely päivätyön raamiehdoilla. Johtopäätöksistä luotiin 14 ehdotusta tehtävistä toimenpiteistä. Tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin tukemisessa huomioimalla vuorotyön lainalaisuudet. Jatkossa voisi tutkia, miten fyysistä aktiivisuutta voidaan motivoida ja miltä käytönvalvojien palautuminen näyttäytyy pitempiaikaisessa tutkimuksessa, johon sisältyy työkuorman kausiluontoiset vaihtelut.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin niin laadullisen kuin määrällisenkin tutkimuksen menetelmiä. Tutkimukseen osallistuvien käytönvalvojien (n=7) fysiologista palautumista mitattiin Firstbeat- ja Oura-hyvinvointiteknologioita hyödyntäen. Teemahaastatteluilla ja lomakekyselyllä selvitettiin käytönvalvojien subjektiiviset näkemykset aiheeseen. Lisäksi mittausten välissä työympäristössä suoritettiin interventio sijoittamalla sinne fyysistä ergonomiaa tukevia välineitä. Aineisto analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä sekä määrällisellä perustason analyysillä.
Mittaustulosten perusteella käytönvalvojien palautuminen oli pääsääntöisesti hyvällä tai kohtalaisella tasolla. Palautuminen oli muihin vuorotyöläisiin verrattuna keskimääräistä parempaa. Kohonnut työkuorma vaikutti negatiivisesti palautumiseen eikä interventiolla ollut positiivista vaikutusta. Fyysisen aktiivisuuden osalta osallistujat olivat hyvin passiivisia. Haastattelu- ja kyselytulosten perusteella työhyvinvointia tukisi parhaiten fyysistä aktiivisuutta mahdollistavat järjestelyt sekä työn organisatorista ergonomiaa parantavat keinot kuten työnhallinnan kehittäminen.
Vuorotyöllä tai suljetulla työympäristöllä itsessään ei ollut merkittävää negatiivistä vaikutusta osallistujien työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin vaikutti enemmän organisatorinen työympäristö, jossa negatiivisia vaikutuksia aiheuttikin vuorotyöskentely päivätyön raamiehdoilla. Johtopäätöksistä luotiin 14 ehdotusta tehtävistä toimenpiteistä. Tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin tukemisessa huomioimalla vuorotyön lainalaisuudet. Jatkossa voisi tutkia, miten fyysistä aktiivisuutta voidaan motivoida ja miltä käytönvalvojien palautuminen näyttäytyy pitempiaikaisessa tutkimuksessa, johon sisältyy työkuorman kausiluontoiset vaihtelut.