”Den där osäkerheten, hu länge man e sjuk, va får man för symtom, för att de va så väldigt olika” En kvalitativ studie om personer som drabbats av covid-19
Hanna, Raudasoja; Emilia, Lillvik (2021)
Hanna, Raudasoja
Emilia, Lillvik
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105168845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105168845
Tiivistelmä
Tämä työ kertoo ihmisistä jotka ovat sairastaneet covid-19:n ja miten se vaikuttaa terveyteen. Tutkintohankkeen tarkoituksena on kuvata ihmisten kokemuksia sairastettua covid-19:a ja miltä heidän elämänsä on näyttänyt sen jälkeen, sekä siitä onko heillä ollut mitään jälkitauteja tai ongelmia terveyden kanssa. Kysymykset tässä työssä oli miten sairastaminen koettiin ja miten se on vaikuttanut terveyteen jälkikäteen.
Kirjoittajat käyttivät kvalitatiivisiä haastatteluja tiedonkeruumenetelmänä ottakseen osaa ihmisten kokemuksiin ja tarinoihin. Sen jälkeen tiedonkeruu analysoitiin apuna käyttäen kvalitatiivistä sisältöanalyysiä. Seitsemän osallistujaa jotka olivat miehiä ja naisia ikähaarukassa 25–64 vuotta. Haastattelut tehtiin ruotsiksi ja suomeksi. Yksi osallistuja oli Ruotsista. Teoreettisenä lähtökohtana kirjoittajat ovat käyttäneet Eriksson (1990) teoriaa, terveyden idea.
Tulos osoittaa samanlaisia tarinoita ja kokemuksia sairaudesta ja kuinka se on vaikuttanut terveyteen jälkikäteen. Osallistujilla oli yhteistä se, että he eivät tienneet mitä oli tulossa, kuten oudot oireet ja kipu. Asioita jotka he tekivät ennen hengästymättä tulivat vaikeammaksi tehdä covid-19:n jälkeen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta että on tärkeätä tietää että ihmiset kokevat sairauden eri tavalla. Toipuminen voi olla pitkä prosessi joka voi olla psyykkisesti stressaavaa sairastaneelle. Rajoitukset ja suositukset on jokaisen velvollisuus ottaa huomioon jotta saadaan estettyä tämä virus.
Kirjoittajat käyttivät kvalitatiivisiä haastatteluja tiedonkeruumenetelmänä ottakseen osaa ihmisten kokemuksiin ja tarinoihin. Sen jälkeen tiedonkeruu analysoitiin apuna käyttäen kvalitatiivistä sisältöanalyysiä. Seitsemän osallistujaa jotka olivat miehiä ja naisia ikähaarukassa 25–64 vuotta. Haastattelut tehtiin ruotsiksi ja suomeksi. Yksi osallistuja oli Ruotsista. Teoreettisenä lähtökohtana kirjoittajat ovat käyttäneet Eriksson (1990) teoriaa, terveyden idea.
Tulos osoittaa samanlaisia tarinoita ja kokemuksia sairaudesta ja kuinka se on vaikuttanut terveyteen jälkikäteen. Osallistujilla oli yhteistä se, että he eivät tienneet mitä oli tulossa, kuten oudot oireet ja kipu. Asioita jotka he tekivät ennen hengästymättä tulivat vaikeammaksi tehdä covid-19:n jälkeen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta että on tärkeätä tietää että ihmiset kokevat sairauden eri tavalla. Toipuminen voi olla pitkä prosessi joka voi olla psyykkisesti stressaavaa sairastaneelle. Rajoitukset ja suositukset on jokaisen velvollisuus ottaa huomioon jotta saadaan estettyä tämä virus.