Muistisairaan kivun tunnistaminen

Abstract

Suomessa on lähes 200.000 muistisairaudesta kärsivää ihmistä, joista melkein puolella muistisairaus on edennyt keskivaikeaan tai vaikeaan vaiheeseen. Vaikeassa vaiheessa olevan muistisairaan kognitiiviset kyvyt ovat useimmiten edenneet niin, että ihminen ei enää itse kykene ilmaisemaan kokemaansa kipua. Hoitohenkilökunnan tulee osata tulkita erilaisia kivun ilmenemisen merkkejä, jotta muistisairaan elämänlaatu ei hoitamattoman kivun takia pääse heikentymään eikä toimintakyky loppumaan tarpeettomasti. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka lähteinä käytettiin vertaisarvioituja ja luotettavista tietokannoista haettuja artikkeleja, väitöskirjoja tai muita vastaavia tuotoksia. Tarkoituksena oli selvittää, miten muistisairaan ihmisen kivun voi tunnistaa. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan sekä terveysalan opiskelijoiden tietoutta sellaisista menetelmistä, joiden avulla voidaan tunnistaa muistisairaan kipua. Opinnäytetyön tekoa ohjasi tutkimuskysymys, johon kuusi (6) tutkimusartikkelia vastasi. Tietokantoina käytettiin luotettaviksi luokiteltuja hoitotieteellisiä tietokantoja, kuten Cinahl Plus, PubMed, Emerald Insight ja Base sekä lääketieteellistä Medic-tietokantaa ja yleistä Google Scholar -tietokantaa. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksena saatiin, että muistisairaan kokema kipu voi ilmetä fyysisinä muutoksina peruselintoiminnoissa tai erilaisina käytöshäiriöinä tai levottomuutena. Tutkimuksista selvisi, että parhaiten muistisairaiden kivun tunnistaa tuttu hoitohenkilöstö. Hoitohenkilöstön alituisen vaihtuvuuden vuoksi muistisairaan epänormaali käytös jää helposti tunnistamatta, jolloin mahdollinen kipu jää alihoidetuksi.