Nuorten aikuisten maksukäyttäytyminen
Palonen, Iiris (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189136
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista on 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten maksukäyttäytyminen. Lisäksi tutkittiin, miksi luotollisiin maksutapoihin päädytään, onko takaisinmaksussa tullut ongelmia ja onko ongelmiin haettu apua. Tutkimusryhmäksi valittiin nuoret aikuiset, sillä alle 30-vuotiaiden velkaantuminen on ollut koronan aikana vuosina 2020–2021 otsikoissa.
Tutkimuksen pohjana käytettiin luotonvalvonnan ja perinnän kirjallisuutta sekä verkkosivuja, ja tietoa haettiin myös laista ja asetuksista. Teoreettinen osuus opinnäytetyöstä jaettiin kolmeen osaan: velkaan, perintään ja veloista selviämiseen. Selvitystyö tehtiin Google Forms -kyselylomakkeen avulla. Kysely oli teoreettisen osuuden tapaan jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä kysyttiin vastaajien suosimia maksutapoja ja syitä niiden valintaa. Toisessa osuudessa kysymykset koskivat maksukäyttäytymistä luotollisten maksutapojen osalta ja kolmannessa selvitettiin, onko velkojen maksuun haettu apua. Kyselyyn saatiin 1 157 vastausta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jopa 40 % nuorista ei selvitä luoton todellisia kustannuksia ja valinta esimerkiksi osamaksulle saatetaan tehdä pienen kuukausierän antaman mielikuvan perusteella. 17 % vastaajista koki, että ei enää selviä veloistaan. Velkaantuneille apua tarjoavia palveluja oli kuitenkin käyttänyt vain harva. Vastaajien mielestä osamaksua tarjottiin kaupoissa turhan helposti, mutta se nähtiin myös hyvänä vaihtoehtona isojen ostosten kohdalla.
Oikeusministeriön valmistelema positiivinen luottorekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024 ja on mielenkiintoista nähdä, miten se vaikuttaa lainanantoon ja velkaantumiseen. Kyselyn vastausten perusteella heräsi myös mielenkiinto selvittää nuorten kulutustottumuksia, sillä moni kertoi tietävänsä jo tilaushetkellä, että aikoo palauttaa kaikki tuotteet tai osan niistä.
Tutkimuksen pohjana käytettiin luotonvalvonnan ja perinnän kirjallisuutta sekä verkkosivuja, ja tietoa haettiin myös laista ja asetuksista. Teoreettinen osuus opinnäytetyöstä jaettiin kolmeen osaan: velkaan, perintään ja veloista selviämiseen. Selvitystyö tehtiin Google Forms -kyselylomakkeen avulla. Kysely oli teoreettisen osuuden tapaan jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä kysyttiin vastaajien suosimia maksutapoja ja syitä niiden valintaa. Toisessa osuudessa kysymykset koskivat maksukäyttäytymistä luotollisten maksutapojen osalta ja kolmannessa selvitettiin, onko velkojen maksuun haettu apua. Kyselyyn saatiin 1 157 vastausta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jopa 40 % nuorista ei selvitä luoton todellisia kustannuksia ja valinta esimerkiksi osamaksulle saatetaan tehdä pienen kuukausierän antaman mielikuvan perusteella. 17 % vastaajista koki, että ei enää selviä veloistaan. Velkaantuneille apua tarjoavia palveluja oli kuitenkin käyttänyt vain harva. Vastaajien mielestä osamaksua tarjottiin kaupoissa turhan helposti, mutta se nähtiin myös hyvänä vaihtoehtona isojen ostosten kohdalla.
Oikeusministeriön valmistelema positiivinen luottorekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024 ja on mielenkiintoista nähdä, miten se vaikuttaa lainanantoon ja velkaantumiseen. Kyselyn vastausten perusteella heräsi myös mielenkiinto selvittää nuorten kulutustottumuksia, sillä moni kertoi tietävänsä jo tilaushetkellä, että aikoo palauttaa kaikki tuotteet tai osan niistä.