Mannerveden kuormitusselvitys
Lindeman, Niklas (2021)
Lindeman, Niklas
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105178941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105178941
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on jatkoa Puhdas Mannervesi ry:n tilaamalle kuormitusselvitykselle, jonka päätekijänä tämän työn tekijä oli. Mannervesi on matala ja rehevöitynyt merenlahti Uudenkaupungin Pyhämaan ja Pyhärannan kunnan välissä. Puhdas Mannervesi ry on alueen asukkaiden perustama vesiensuojeluyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää Mannerveden vesiensuojelua, kunnostusta ja hoitoa.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan Mannerveden vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi vuodesta 2013 lähtien. Näkösyvyys Mannervedellä on heikentynyt vuosien 1975 ja 2018 välillä noin kaksi metriä. Työn tarkoituksena on selvittää Mannerveden ulkoisen kuormituksen lähteet ja fosforin ja typen arvioitu kuormitusmäärä. Lisäksi esitetään toimenpiteitä ja ratkaisuja, joilla kuormitusta on mahdollista vähentää.
Työssä on hyödynnetty paikkatietoaineistoja, maastohavaintoja, karttatutkimusta, vesinäytteiden tuloksia, KUSTAA-työkalua, joka on kuormituksen mallinnusta varten kehitetty työkalu, sekä VEMALA-mallia. Kustaa-työkalulla laskettiin seitsemän lähivaluma-alueen kuormitus ja VEMALA-mallilla yhden kaukovaluma-alueen kuormitus. Tutkimuksessa selvitettiin jokaisen lähivaluma-alueen maankäyttömuotojen pinta-ala ja kuormituslaskelmien avulla selvitettiin maankäyttömuotojen osuus kokonaiskuormituksesta. Lisäksi selvitettiin kuormituksen jakautuminen osavaluma-alueiden välillä.
Mannerveden valuma-alue kattaa noin 247 km2. Alueesta noin 169 km2 on metsää ja noin 40 km2 peltoa. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa Mannerveden typpi- ja fosforikuormituksesta on peräisin maanviljelystä. Sekä typen, että fosforin kuormituksesta yli 70 % tulee kaukovaluma-alueelta. Tutkimuksen mukaan kohdennettuja toimenpiteitä kannattaa sijoittaa erityisesti peltojen välittömään läheisyyteen. Mannerveden valuma-alueelle suositeltavia vesiensuojelutoimia ovat muun muassa. kosteikot ja laskeutusaltaat.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan Mannerveden vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi vuodesta 2013 lähtien. Näkösyvyys Mannervedellä on heikentynyt vuosien 1975 ja 2018 välillä noin kaksi metriä. Työn tarkoituksena on selvittää Mannerveden ulkoisen kuormituksen lähteet ja fosforin ja typen arvioitu kuormitusmäärä. Lisäksi esitetään toimenpiteitä ja ratkaisuja, joilla kuormitusta on mahdollista vähentää.
Työssä on hyödynnetty paikkatietoaineistoja, maastohavaintoja, karttatutkimusta, vesinäytteiden tuloksia, KUSTAA-työkalua, joka on kuormituksen mallinnusta varten kehitetty työkalu, sekä VEMALA-mallia. Kustaa-työkalulla laskettiin seitsemän lähivaluma-alueen kuormitus ja VEMALA-mallilla yhden kaukovaluma-alueen kuormitus. Tutkimuksessa selvitettiin jokaisen lähivaluma-alueen maankäyttömuotojen pinta-ala ja kuormituslaskelmien avulla selvitettiin maankäyttömuotojen osuus kokonaiskuormituksesta. Lisäksi selvitettiin kuormituksen jakautuminen osavaluma-alueiden välillä.
Mannerveden valuma-alue kattaa noin 247 km2. Alueesta noin 169 km2 on metsää ja noin 40 km2 peltoa. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa Mannerveden typpi- ja fosforikuormituksesta on peräisin maanviljelystä. Sekä typen, että fosforin kuormituksesta yli 70 % tulee kaukovaluma-alueelta. Tutkimuksen mukaan kohdennettuja toimenpiteitä kannattaa sijoittaa erityisesti peltojen välittömään läheisyyteen. Mannerveden valuma-alueelle suositeltavia vesiensuojelutoimia ovat muun muassa. kosteikot ja laskeutusaltaat.