Sosiaalisessa mediassa syntyneen kohun vaikutus yrityksen maineeseen
Marjamäki, Ida (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189203
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää sosiaalisessa mediassa syntyneen kohun vaikutus yrityksen maineeseen. Esimerkkitapauksena on CrossFit Inc:in perustajan, Greg Glassmanin, kesäkuussa 2020 julkaisemista twiiteistä alkunsa saanut sosiaalisen median kohu. Ensimmäisen ”It’s FLOYD-19”-twiitin tarkoitus oli ilmeisesti kritisoida Research Centre Institute for Health Metrics and Evaluationin koronatilanteen hoitamista, mutta julkaisu tulkittiin rasistiseksi, eikä Glassmanin seuraavana päivänä kirjoittama asiayhteyttä selventävä twiitti pelastanut tilannetta.
Opinnäytetyössä toteutetun tutkimuksen pääongelmana on miten CrossFit-saliyrittäjät näkevät sosiaalisessa mediassa syntyneen kohun vaikuttaneen yrityksensä maineeseen. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla suomalaisia CrossFit-saliyrittäjiä. Tämän laadullisen tutkimuksen analysointimenetelmänä on sisällönanalyysi, haastattelut ovat kysymysasettelun vuoksi lähimpänä strukturoitua haastattelua.
Opinnäytetyö koostuu kuudesta pääluvusta. Opinnäytetyön teoriaperustassa käsitellään Yrityksen maineen rakentumista, sosiaalisen median merkitystä yrityksille, sosiaalisen median luonnetta, sosiaalisen median kohuja, niihin reagointia sekä niiden ennakointia. Empiirinen osuus esittelee esimerkkitapauksen tarkemmin ja antaa vastaukset niin pääongelmaan kuin alaongelmiin, jotka ovat: miten organisaation maine rakentuu, mikä tuotemerkin merkitys on lisenssisalien yrittäjille, miten sosiaalisen median kohut syntyvät, miten yrityksen tulisi reagoida ennalta arvaamattomiin somekohuihin sekä miten somekohuja on mahdollista ennakoida.
Tutkimustuloksissa analysoidun haastatteluaineiston perusteella käy ilmi, etteivät suomalaiset CrossFit-saliyrittäjät kokeneet Glassmanin twiiteistä alkunsa saaneen sosiaalisen median kohun vaikuttaneen yrityksensä maineeseen. Haastateltavat kokivat Glassmanin tehneen selkeän virhearvion ja alkujaan twiitit herättivät yrittäjissä jopa pelkoa tuotemerkin tulevaisuuden puolesta. CrossFit Inc:in oikean reagoinnin sekä lajin suomalaisten harrastajien kohua kohtaan osoittaman vähäisen huomion ansiosta, salien maine kuitenkin välttyi kolhuilta.
Opinnäytetyössä toteutetun tutkimuksen pääongelmana on miten CrossFit-saliyrittäjät näkevät sosiaalisessa mediassa syntyneen kohun vaikuttaneen yrityksensä maineeseen. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla suomalaisia CrossFit-saliyrittäjiä. Tämän laadullisen tutkimuksen analysointimenetelmänä on sisällönanalyysi, haastattelut ovat kysymysasettelun vuoksi lähimpänä strukturoitua haastattelua.
Opinnäytetyö koostuu kuudesta pääluvusta. Opinnäytetyön teoriaperustassa käsitellään Yrityksen maineen rakentumista, sosiaalisen median merkitystä yrityksille, sosiaalisen median luonnetta, sosiaalisen median kohuja, niihin reagointia sekä niiden ennakointia. Empiirinen osuus esittelee esimerkkitapauksen tarkemmin ja antaa vastaukset niin pääongelmaan kuin alaongelmiin, jotka ovat: miten organisaation maine rakentuu, mikä tuotemerkin merkitys on lisenssisalien yrittäjille, miten sosiaalisen median kohut syntyvät, miten yrityksen tulisi reagoida ennalta arvaamattomiin somekohuihin sekä miten somekohuja on mahdollista ennakoida.
Tutkimustuloksissa analysoidun haastatteluaineiston perusteella käy ilmi, etteivät suomalaiset CrossFit-saliyrittäjät kokeneet Glassmanin twiiteistä alkunsa saaneen sosiaalisen median kohun vaikuttaneen yrityksensä maineeseen. Haastateltavat kokivat Glassmanin tehneen selkeän virhearvion ja alkujaan twiitit herättivät yrittäjissä jopa pelkoa tuotemerkin tulevaisuuden puolesta. CrossFit Inc:in oikean reagoinnin sekä lajin suomalaisten harrastajien kohua kohtaan osoittaman vähäisen huomion ansiosta, salien maine kuitenkin välttyi kolhuilta.