Kriisijohtaminen koronapandemian aikana
Polojärvi, Pinja (2021)
Polojärvi, Pinja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189268
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kriisijohtamista koronaviruspandemian (Covid-19) aikana. Opinnäytetyössä analysoitiin Seinäjoen Yrittäjät ry:n kautta saatujen yrittäjien vastauksia kriisijohtamisesta koronaviruspandemian aikana. Yrittäjien vastaukset koskivat vuoden 2020 kriisijohtamisen tilanteita. Tavoitteena oli selvittää, mikä yrityksen tilanne oli kyselyä toteutettaessa, kuinka yritys oli toipunut vuoden 2020 koronakriisin aiheuttamista haittavaikutuksista ja mitä jatkosuunnitelmia yrityksessä oli koronan varalta tehty.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kahdesta isommasta luvusta. Teoriaosuuden ensimmäisessä luvussa käsitellään yleisellä tasolla kriisijohtamista osana johtamisen viitekehystä, johtamisen määritelmää ja johtamisen tavoitteita. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään yksityiskohtaisemmin kriisijohtamista ja kuinka kriisijohtamisen onnistumista voidaan arvioida. Toinen teorialuku käsittelee viestinnän merkitystä kriisin aikana. Viestintää avataan yleisellä tasolla sekä selvitetään sisäisen viestinnän ominaisuuksia ja kriisiviestinnän merkitystä. Vastuullisuus ja nopea viestintä liittyvät kriisiajan viestintään ja niistä on kerrottu toisen teorialuvun viimeisessä osuudessa.
Osana tätä opinnäytetyötä tehtiin tutkimus, joka toteutettiin verkkokyselynä yhteistyössä tämän työn toimeksiantajan kanssa. Kysely luotiin Webropol-työkalun avulla, ja sitä kautta lähetettiin linkki sähköpostitse yrittäjille. Kyselyn avasi yhteensä 92 yrittäjää, joista 8 vastasi kyselyyn. Kysely lähetettiin vuoden 2020 joulukuussa. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa, mutta vähäisen vastausten määrän vuoksi vastausaikaa pidennettiin vuoden 2021 maaliskuuhun saakka. Vähäinen vastausmäärä saattoi johtua koronaviruksen aiheuttamasta huolesta ja stressistä, jota yrittäjät kokivat vielä vuoden 2021 puolella.
Tutkimustulokset osoittivat, että yrittäjillä oli yhteneviä kokemuksia ja näkemyksiä koronaviruksen vaikutuksista. Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät olivat viideltä eri toimialalta. Useimmat heistä kokivat koronaviruspandemian vaikutukset johtamiseen samalla tavoin. Pandemia aiheutti yrittäjissä pelon ja ahdistuksen tunnetta, ja useimmissa yrityksissä jouduttiin lomauttamaan työntekijöitä.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kahdesta isommasta luvusta. Teoriaosuuden ensimmäisessä luvussa käsitellään yleisellä tasolla kriisijohtamista osana johtamisen viitekehystä, johtamisen määritelmää ja johtamisen tavoitteita. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään yksityiskohtaisemmin kriisijohtamista ja kuinka kriisijohtamisen onnistumista voidaan arvioida. Toinen teorialuku käsittelee viestinnän merkitystä kriisin aikana. Viestintää avataan yleisellä tasolla sekä selvitetään sisäisen viestinnän ominaisuuksia ja kriisiviestinnän merkitystä. Vastuullisuus ja nopea viestintä liittyvät kriisiajan viestintään ja niistä on kerrottu toisen teorialuvun viimeisessä osuudessa.
Osana tätä opinnäytetyötä tehtiin tutkimus, joka toteutettiin verkkokyselynä yhteistyössä tämän työn toimeksiantajan kanssa. Kysely luotiin Webropol-työkalun avulla, ja sitä kautta lähetettiin linkki sähköpostitse yrittäjille. Kyselyn avasi yhteensä 92 yrittäjää, joista 8 vastasi kyselyyn. Kysely lähetettiin vuoden 2020 joulukuussa. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa, mutta vähäisen vastausten määrän vuoksi vastausaikaa pidennettiin vuoden 2021 maaliskuuhun saakka. Vähäinen vastausmäärä saattoi johtua koronaviruksen aiheuttamasta huolesta ja stressistä, jota yrittäjät kokivat vielä vuoden 2021 puolella.
Tutkimustulokset osoittivat, että yrittäjillä oli yhteneviä kokemuksia ja näkemyksiä koronaviruksen vaikutuksista. Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät olivat viideltä eri toimialalta. Useimmat heistä kokivat koronaviruspandemian vaikutukset johtamiseen samalla tavoin. Pandemia aiheutti yrittäjissä pelon ja ahdistuksen tunnetta, ja useimmissa yrityksissä jouduttiin lomauttamaan työntekijöitä.