Mikä auttaa jaksamaan : Traumatisoituneiden lasten hoitotyön kuormittavuus sairaanhoitajien kokemana
Mäkinen, Milana (2012)
Mäkinen, Milana
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316207
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia työn kuormittavuudesta psyykkisesti traumatisoituneiden lasten kanssa kokovuorokausiosastolla ja antaa tietoa työssä jaksamista edistävistä tekijöistä. Työn tehtävinä oli selvittää millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelemisestä, kokevatko sairaanhoitajat työnsä kuormittavana traumatisoituneiden lasten kanssa ja mitkä seikat sairaanhoitajat kokevat edistävän työssä jaksamista tai kuormittavan.
Opinnäytetyö on tehty laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineiston keruu toteu-tettiin teemahaastatteluilla ja aineisto analysointiin sisällönanalyysillä. Keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat työssäni olivat työssä jaksaminen, traumatisoituneiden lasten hoitotyö ja traumatisoituneiden lasten hoitamisen vaikutukset hoitajaan.
Haastattelemalla seitsemää sairaanhoitajaa sain erilaisia näkökulmia, siihen mitä työ on traumatisoituneiden lasten kanssa kokovuorokausi osastolla. Sairaanhoitajat kuvasivat työtä traumatisoituneiden lasten kanssa kuormittavaksi, yksilölliseksi ja vaativan ammatillisen vireystilan yllä pitoa. Haastavaksi koettiin luottamussuhteen luominen traumatisoituneen lapsen kanssa, ja omien tunteiden tunnistaminen näissä tilanteissa joissa lapset oireilevat voimakkaasti. Kuormittaviksi asioiksi koettiin rakenteisiin liittyviä asioita, kuten esimerkiksi hoitojakson lyhyys. Hoitotyössä kuormittavana koettiin lasten hoitajaan kohdistama aggressiivinen käyttäytyminen. Psyykkisesti traumatisoituneiden lasten hoitaminen näkyy sairaanhoitajissa väsymyksenä, työpaikalla ilmapiirin kiristymisenä ja lisääntyneenä tunteiden ”tuulettamisena”. Merkittävimpänä henkilökohtaisista työssä jaksamista edistävänä tekijänä pidettiin oman elämän ja työn erottamista. Työyhteisössä merkittävin tekijä oli luottamuksellinen ilmapiiri.
Tuloksista nousi kehitys- ja jatkotutkimushaasteita kuten esimerkiksi se, miten traumasta toipuva lapsi pärjää hoitojakson jälkeen ja mitä tukia hän mahdollisesti tarvitsee. Sairaanhoitajat kokivat kuormittavana rakenteisiin liittyviä tekijöitä, esimerkiksi kiireen, ja psyykkisesti huonokuntoisten lasten osastolla aiheuttamat erikoisjärjestelyt.
Opinnäytetyö on tehty laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineiston keruu toteu-tettiin teemahaastatteluilla ja aineisto analysointiin sisällönanalyysillä. Keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat työssäni olivat työssä jaksaminen, traumatisoituneiden lasten hoitotyö ja traumatisoituneiden lasten hoitamisen vaikutukset hoitajaan.
Haastattelemalla seitsemää sairaanhoitajaa sain erilaisia näkökulmia, siihen mitä työ on traumatisoituneiden lasten kanssa kokovuorokausi osastolla. Sairaanhoitajat kuvasivat työtä traumatisoituneiden lasten kanssa kuormittavaksi, yksilölliseksi ja vaativan ammatillisen vireystilan yllä pitoa. Haastavaksi koettiin luottamussuhteen luominen traumatisoituneen lapsen kanssa, ja omien tunteiden tunnistaminen näissä tilanteissa joissa lapset oireilevat voimakkaasti. Kuormittaviksi asioiksi koettiin rakenteisiin liittyviä asioita, kuten esimerkiksi hoitojakson lyhyys. Hoitotyössä kuormittavana koettiin lasten hoitajaan kohdistama aggressiivinen käyttäytyminen. Psyykkisesti traumatisoituneiden lasten hoitaminen näkyy sairaanhoitajissa väsymyksenä, työpaikalla ilmapiirin kiristymisenä ja lisääntyneenä tunteiden ”tuulettamisena”. Merkittävimpänä henkilökohtaisista työssä jaksamista edistävänä tekijänä pidettiin oman elämän ja työn erottamista. Työyhteisössä merkittävin tekijä oli luottamuksellinen ilmapiiri.
Tuloksista nousi kehitys- ja jatkotutkimushaasteita kuten esimerkiksi se, miten traumasta toipuva lapsi pärjää hoitojakson jälkeen ja mitä tukia hän mahdollisesti tarvitsee. Sairaanhoitajat kokivat kuormittavana rakenteisiin liittyviä tekijöitä, esimerkiksi kiireen, ja psyykkisesti huonokuntoisten lasten osastolla aiheuttamat erikoisjärjestelyt.