Yrityksen kokonaisarkkitehtuurin kytkeminen kehittämisen malliin

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kuinka liiketoiminnan ja IT:n välistä kuilua pienennetään saavuttamalla yhteinen tapa toimia kokonaisarkkitehtuurityössä. Tutkimuksen hypoteesi oli, että yhteistyötä tehtäisiin enemmän liiketoiminnan ja yritysarkkitehtien välillä, jos sille olisi valmiit raamit. Tämä toisi myös tavoitteellisuutta ja systemaattista etenemistä kokonaisarkkitehtuurityöhön. Liiketoiminnan kiinnostus kokonaisarkkitehtuurityöhön kasvaa, kun sen nähdään tuottavan arvoa heille. Tämä myös lisää motivaatiota yhteistyölle.

Tarkoituksena ei ole ollut kehittää kokonaisarkkitehtuurille omaa kehittämisen mallia vaan kytkeä se paremmin osaksi nykyistä toimeksiantajayrityksen kehittämisen mallia. Tutkimuksessa on myös tutkittu, miten kokonaisarkkitehtuurin avulla tuetaan toimeksiantajayrityksen digitalisaatiota digivakuutuspalveluiden kehittämisessä. Yritysten toiminta on tänä päivänä hyvin teknologiakeskeistä, ja digitalisaatio on keskeisessä roolissa yritysten strategioissa. Kokonaisarkkitehtuuri on yksi strategisen johtamisen väline, joka on kehitetty nimenomaan tuomaan yritykseen ketteryyttä ja muutoskyvykkyyttä.

Teoriaosassa on selvitetty, miten kokonaisarkkitehtuuri tuottaa liiketoimintahyötyjä sekä toimeksiantajayrityksen kehittämisen mallia suhteessa TOGAF:n arkkitehtuurin kehittämisen menetelmään (Architecture Development Method, ADM). Sen lisäksi siinä on paneuduttu digitaaliseen liiketoimintaan ja siihen mitä siinä tulisi huomioida sen ollessa yksi keskeinen strateginen tavoite toimeksiantajayrityksessä. Kokonaisarkkitehtuurityöstä syntyvää dokumentaatiota on tärkeää jalkauttaa yrityksessä ja lisätä tietoisuutta siitä ja tarjottavista kokonaisarkkitehtuuripalveluista. Sen vuoksi tutkimuksessa on myös näkökulma muutosjohtamiseen ja viestintään.

Empiriaa on toteutettu teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa selvitettiin toimeksiantajayrityksen liiketoiminnan odotuksia kokonaisarkkitehtuurityölle sekä sitä, miten näihin odotuksiin voi parhaiten vastata. Haastatteluissa korostui yhteistyön tekemisen tarve ja siihen on ratkaisuna kokonaisarkkitehtuurityön kytkeminen vahvemmin toimeksiantajayrityksen kehittämisen malliin. Haastatteluissa nousi esiin myös arkkitehtien taidot. Digitalisaatio on tuonut osaamisen muutoksen ajankohtaiseksi kaikille. Liiketoimintaa hyödyttää IT-osaaminen ja sen voi kansantajuistaa kokonaisarkkitehtuurin avulla. IT-toimintoa hyödyttää liiketoimintaosaaminen ja se lisääntyy, kun keskustellaan yhdessä liiketoiminnan tavoitteista. Kokonaisarkkitehtuurin hyödyissä esiin tullut uusi näkökulma oli työn tehostuminen.

Tutkimuksessa on etsitty vastauksia kahteen kysymykseen. Millainen toimintamalli kokonaisarkkitehtuurityössä tuottaa eniten arvoa toimeksiantajayrityksen liiketoiminnalle? Miten kokonaisarkkitehtuurityö kytketään toimeksiantajayrityksessä kehittämisen malliin?

Eniten arvoa tuottaa toimintamalli, jossa osallistetaan liiketoiminta kokonaisarkkitehtuurityöhön. Toisaalta yritysarkkitehtien on helpompi ymmärtää strategisia tavoitteitta keskustelemalla niistä liiketoiminnan kanssa. Kehittämisen mallia tulee avata konkreettisemmalle tasolle, mitä arkkitehtuurityö kussakin vaiheessa käytännössä tarkoittaa sekä minkälaista dokumentaatiota tulee syntyä ja kuka siitä on vastuussa. Yhteistyölle täytyy sopia formaalit kohtaamispisteet.