Palkokasvit syysrapsin aluskasvina ja typpilannoituksen täydentäjinä syksyllä
Rintala, Ada-Kristiina (2021)
Rintala, Ada-Kristiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189327
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää palkokasvien aluskasvivaikutuksia syysrapsikasvuston perustamisvaiheessa. Työssä pyrittiin selvittämään vapauttavatko palkokasvit syysrapsikasvuston käyttöön typpeä syksyn kasvukauden aikana, ja onko palkokasveja mahdollista käyttää typpilannoituksen täydentäjinä. Toimeksiantajana toimi Boreal Kasvinjalostus Oy. Käytännön koe toteutettiin toimeksiantajan peltolohkolla Jokioisilla kasvukaudella 2020.
Syysrapsin kanssa kylvettiin palkokasveja kahdella eri tiheydellä. Lisäksi kylvettiin pelkällä syysrapsilla kontrolliruudut, joihin tuloksia verrataan. Koeruutuja kokeessa oli yhteensä 20, joista havainnoitiin taimettuminen, pituuskasvu, rikat, kasvipeitteisyys, biomassa ja lehtivihreän määrä. Lehtivihreämittauksilla ja maanäytteillä havainnoitiin typen määrää kasvustossa ja maaperässä. Kasvihuoneella selvitettiin kasvupisteen korkeutta halkileikkauksella, ja havainnoitiin juurten kehitystä.
Tavoiteltaessa typpilannoitteen täydennysvaikutusta palkokasvien avulla kokeen tulosten perusteella härkäpapu on hernettä parempi. Palkokasvin käyttö pelkästään typpilannoitteen täydennystarkoitukseen voi kuitenkin olla kannattamatonta. Kasvustoista vain härkäpavun tiheämpi kylvömäärä onnistui maaperän typpimäärän lisäyksessä. Aluskasvina palkokasvien käyttö onnistui, ja ne eivät kilpailleet syysrapsin kanssa. The aim of this thesis was to find out the undergrowth effects of legumes in the establishment point of winter oilseed rape. The purpose of this study was to determine whether legumes release nitrogen for use in the rapeseed crop during the fall growing season, and can legumes be used as supplements of nitrogen fertilization. This thesis was made in collaboration with Boreal Plant Breeding Ltd. The practical test was carried out on the commissioner’s field plot in Jokioinen during the 2020 growing season. Legumes were sown with winter rape at two different densities. In addition, control plots were sown with winter rape alone to compare the results. There was a total of 20 test plots in the experiment, of which seedling, height growth, weeds, vegetation cover, biomass, and amount of leaf green were observed. Leaf green measurements and soil samples were taken to observe the amount of nitrogen in the crop and soil. In the commissioner’s greenhouse, the height of the growth point was determined by cross-section, and the development of the roots was also observed. To achieve the supplementary effect of nitrogen fertilizer with the help of legumes, the results of the experiment show that faba beans are better than peas. Using legumes only to supplement nitrogen fertilizer may be unprofitable. Only the denser sowing rate of faba bean succeeded in increasing the nitrogen content of the soil. As undergrowth legumes were used successfully and did not compete with winter oilseed rape.
Syysrapsin kanssa kylvettiin palkokasveja kahdella eri tiheydellä. Lisäksi kylvettiin pelkällä syysrapsilla kontrolliruudut, joihin tuloksia verrataan. Koeruutuja kokeessa oli yhteensä 20, joista havainnoitiin taimettuminen, pituuskasvu, rikat, kasvipeitteisyys, biomassa ja lehtivihreän määrä. Lehtivihreämittauksilla ja maanäytteillä havainnoitiin typen määrää kasvustossa ja maaperässä. Kasvihuoneella selvitettiin kasvupisteen korkeutta halkileikkauksella, ja havainnoitiin juurten kehitystä.
Tavoiteltaessa typpilannoitteen täydennysvaikutusta palkokasvien avulla kokeen tulosten perusteella härkäpapu on hernettä parempi. Palkokasvin käyttö pelkästään typpilannoitteen täydennystarkoitukseen voi kuitenkin olla kannattamatonta. Kasvustoista vain härkäpavun tiheämpi kylvömäärä onnistui maaperän typpimäärän lisäyksessä. Aluskasvina palkokasvien käyttö onnistui, ja ne eivät kilpailleet syysrapsin kanssa.