Nivelreuman lääkehoidon digitaalisen tukityökalun ominaisuuksien määrittely
Saarnilampi, Maija (2021)
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110366
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on nivelreuman lääkehoidon digitaalisen tukityökalun ominaisuuksien määrittely, keskittyen erityisesti lääkehoidon aloitusvaiheeseen. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Lääketietokeskus Oy:lle osana MASSE-hanketta.
Tutkimuskysymykset keskittyivät nivelreumapotilaiden tarvitsemaan lisätukeen lääkehoidon aloitusvaiheessa, näihin tukitarpeisiin vastaaviin digitaalisen tukityökalun ominaisuuksiin ja ominaisuuksien tärkeysjärjestykseen. Tärkeimpinä tavoitteina oli tuottaa kooste näistä ominaisuuksista sekä kerätä tietoa nivelreumapotilaiden digitaalisista tukitarpeista.
Nivelreuma on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa niveliin jatkuvan tulehdustilan. Hoitamattomana se voi invalidisoida potilaan. Suomessa on noin 45 000 nivelreumapotilasta. Nivelreuman tärkein hoitomuoto on tehokas lääkehoito, joka muodostuu tyypillisesti useiden lääkkeiden yhdistelmistä.
Tutkimuksista tiedetään, että nivelreuman oireiden seuranta digitaalisesti auttaa potilasta huomaamaan muutoksia sairaudessaan ja helpottaa yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. On myös näyttöä siitä, että itseohjautuvuutta lisäävät mobiilisovellukset vähentävät nivelreuman aktiivisuutta. Monista sovelluksista ei ole kuitenkaan saatavilla laadukasta ja pitkäaikaista kliinistä tutkimustietoa. Yleisimpiä ominaisuuksia ovat taudin kulun ja lääkityksen seuranta.
Opinnäytetyön yhteydessä maaliskuussa 2021 tehtiin verkkokysely, johon vastasi 143 nivelreumapotilasta. Kyselyn perusteella nivelreumapotilaat kaipaavat parempaa hoidon seurantaa. Yli 85 % potilaista oli ollut haasteita lääkehoidon kanssa, yleisimmin tehoon ja haittavaikutuksiin liittyen. Vastaajat olivat kiinnostuneita käyttämään digitaalista hoidon seurantatyökalua, ja toivotuimpia ominaisuuksia olivat tiedot verikoetuloksista, oireiden seuranta ja raportointi, tiedot lääkkeiden haittavaikutuksista sekä mahdollisuus keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Ehdotetut ominaisuudet koottiin kyselyn tulosten ja tietoperustan avulla, ja ne jaettiin kolmeen tärkeysluokkaan. Tärkeysluokkaan 1 kuuluivat oireiden ja haittavaikutusten seuranta ja raportointi, tiedot potilaan käyttämistä lääkkeistä, yhteydenpito terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä tiedot verikoetuloksista. Tärkeysluokkaan 2 kuuluivat validoidut oirekyselyt, muistutukset ja näkyvyys hoitopolkuun. Tärkeysluokkaan 3 kuuluivat tiedot uusista tutkimustuloksista ja nivelreumasta sekä ajanvaraus vastaanotolle.
Tässä työssä ei huomioitu terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä eikä ominaisuuksien toteutuskelpoisuutta. Projektin seuraavissa vaiheissa tulisi ehdotettujen ominaisuuksien perusteella tehdä prototyyppi testattavaksi potilailla ja terveydenhuollon ammattilaisilla, sekä arvioida ominaisuuksien käytännön toteutuskelpoisuus yhdessä sidosryhmien kanssa. Tämän jälkeen sovelluksesta voidaan tehdä pilottiversio testattavaksi pienellä potilasjoukolla.
Tutkimuskysymykset keskittyivät nivelreumapotilaiden tarvitsemaan lisätukeen lääkehoidon aloitusvaiheessa, näihin tukitarpeisiin vastaaviin digitaalisen tukityökalun ominaisuuksiin ja ominaisuuksien tärkeysjärjestykseen. Tärkeimpinä tavoitteina oli tuottaa kooste näistä ominaisuuksista sekä kerätä tietoa nivelreumapotilaiden digitaalisista tukitarpeista.
Nivelreuma on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa niveliin jatkuvan tulehdustilan. Hoitamattomana se voi invalidisoida potilaan. Suomessa on noin 45 000 nivelreumapotilasta. Nivelreuman tärkein hoitomuoto on tehokas lääkehoito, joka muodostuu tyypillisesti useiden lääkkeiden yhdistelmistä.
Tutkimuksista tiedetään, että nivelreuman oireiden seuranta digitaalisesti auttaa potilasta huomaamaan muutoksia sairaudessaan ja helpottaa yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. On myös näyttöä siitä, että itseohjautuvuutta lisäävät mobiilisovellukset vähentävät nivelreuman aktiivisuutta. Monista sovelluksista ei ole kuitenkaan saatavilla laadukasta ja pitkäaikaista kliinistä tutkimustietoa. Yleisimpiä ominaisuuksia ovat taudin kulun ja lääkityksen seuranta.
Opinnäytetyön yhteydessä maaliskuussa 2021 tehtiin verkkokysely, johon vastasi 143 nivelreumapotilasta. Kyselyn perusteella nivelreumapotilaat kaipaavat parempaa hoidon seurantaa. Yli 85 % potilaista oli ollut haasteita lääkehoidon kanssa, yleisimmin tehoon ja haittavaikutuksiin liittyen. Vastaajat olivat kiinnostuneita käyttämään digitaalista hoidon seurantatyökalua, ja toivotuimpia ominaisuuksia olivat tiedot verikoetuloksista, oireiden seuranta ja raportointi, tiedot lääkkeiden haittavaikutuksista sekä mahdollisuus keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Ehdotetut ominaisuudet koottiin kyselyn tulosten ja tietoperustan avulla, ja ne jaettiin kolmeen tärkeysluokkaan. Tärkeysluokkaan 1 kuuluivat oireiden ja haittavaikutusten seuranta ja raportointi, tiedot potilaan käyttämistä lääkkeistä, yhteydenpito terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä tiedot verikoetuloksista. Tärkeysluokkaan 2 kuuluivat validoidut oirekyselyt, muistutukset ja näkyvyys hoitopolkuun. Tärkeysluokkaan 3 kuuluivat tiedot uusista tutkimustuloksista ja nivelreumasta sekä ajanvaraus vastaanotolle.
Tässä työssä ei huomioitu terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä eikä ominaisuuksien toteutuskelpoisuutta. Projektin seuraavissa vaiheissa tulisi ehdotettujen ominaisuuksien perusteella tehdä prototyyppi testattavaksi potilailla ja terveydenhuollon ammattilaisilla, sekä arvioida ominaisuuksien käytännön toteutuskelpoisuus yhdessä sidosryhmien kanssa. Tämän jälkeen sovelluksesta voidaan tehdä pilottiversio testattavaksi pienellä potilasjoukolla.