Aktiivisten ja passiivisten rahastojen suoriutuminen koronapandemiassa
Käsmä, Juha-Markus (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310488
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä esitellään eri passiivisia ja aktiivisia rahastoja eri sektoreilta ja vertaillaan niiden suoriutumista koronapandemian aikana. Ensin vertaillaan sektoreita ja rahastoja erikseen, jonka jälkeen vertailua jatketaan sektoreittain passiivisten ja aktiivisten rahastojen välillä. Työssä rajataan tarkasteluajanjakso pandemian ensimmäiselle vuodelle 1.1.-31.12.2020.
Työn tavoitteena on, että lukija ymmärtää vaivattomasti, miksi jotkin sektorit ovat pärjänneet paremmin, kuin muut ja miksi rahastot suoriutuvat eritasoisesti.
Opinnäytetyö toteutetaan tutkimustyönä, eli tutkimusaineisto kerätään luotettavista lähteistä, vertailuajanjakso on kaikissa vertailuissa sama ja kaikkiin kohteisiin käytetään samaa OMX Helsinki CAP GI-vertailuindeksiä. Indeksin lähtötaso on 1.1.2020-31.12.2020 välinen tuotto, jonka jälkeen vertailu eri sektoreilla ja rahastoilla tapahtuu indeksiin vertaamalla. Vertailuun otettu materiaali on sijoitustutkimus.fi-sivustolta otettu rahastoraportti 2020. Tutkimuksessa vertaillaan rahastoja myös sektorin omaan vertailuindeksiin ja otetaan huomioon rahastojen pitkän aikavälin suoriutuminen, mutta pääosin otetaan huomioon vain tarkasteluajanjakson suoriutuminen.
Tutkimuksen hypoteesina on, että aktiiviset rahastot ovat pärjänneet paremmin niillä sektoreilla, joihin pandemia vaikuttaa voimakkaasti negatiivisesti, koska aktiiviset rahastot pystyvät reagoimaan nopeammin muutoksiin markkinatilanteessa, kuin passiiviset rahastot. Niillä sektoreilla, johon pandemia vaikuttaa positiivisesti tai neutraalisti, on passiivisten ja aktiivisten rahastojen ero pienempi, ellei jopa käänteinen.
Tutkimuksessa selvisi, että sektorin jäädessä tappiolliseksi, sijoittajan näkökulmasta paras sijoitusvaihtoehto oli passiivinen rahasto, mutta sektorin tehdessä tuottoa, oli riskisempi aktiivinen rahasto mahdollisesti parempi vaihtoehto.
Työn tavoitteena on, että lukija ymmärtää vaivattomasti, miksi jotkin sektorit ovat pärjänneet paremmin, kuin muut ja miksi rahastot suoriutuvat eritasoisesti.
Opinnäytetyö toteutetaan tutkimustyönä, eli tutkimusaineisto kerätään luotettavista lähteistä, vertailuajanjakso on kaikissa vertailuissa sama ja kaikkiin kohteisiin käytetään samaa OMX Helsinki CAP GI-vertailuindeksiä. Indeksin lähtötaso on 1.1.2020-31.12.2020 välinen tuotto, jonka jälkeen vertailu eri sektoreilla ja rahastoilla tapahtuu indeksiin vertaamalla. Vertailuun otettu materiaali on sijoitustutkimus.fi-sivustolta otettu rahastoraportti 2020. Tutkimuksessa vertaillaan rahastoja myös sektorin omaan vertailuindeksiin ja otetaan huomioon rahastojen pitkän aikavälin suoriutuminen, mutta pääosin otetaan huomioon vain tarkasteluajanjakson suoriutuminen.
Tutkimuksen hypoteesina on, että aktiiviset rahastot ovat pärjänneet paremmin niillä sektoreilla, joihin pandemia vaikuttaa voimakkaasti negatiivisesti, koska aktiiviset rahastot pystyvät reagoimaan nopeammin muutoksiin markkinatilanteessa, kuin passiiviset rahastot. Niillä sektoreilla, johon pandemia vaikuttaa positiivisesti tai neutraalisti, on passiivisten ja aktiivisten rahastojen ero pienempi, ellei jopa käänteinen.
Tutkimuksessa selvisi, että sektorin jäädessä tappiolliseksi, sijoittajan näkökulmasta paras sijoitusvaihtoehto oli passiivinen rahasto, mutta sektorin tehdessä tuottoa, oli riskisempi aktiivinen rahasto mahdollisesti parempi vaihtoehto.