Tiimeittäin organisoituneen tulosalueen johtaminen ammattikorkeakoulussa
Kontula, Hanna (2021)
Kontula, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189346
Tiivistelmä
Kohdeorganisaatiota uudistettiin noin viisi vuotta sitten laajentamalla tulosaluepäälliköiden tehtävänkuvaa, organisoimalla tulosalueet tiimeihin ja nimeämällä tiimeille vetäjät. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia kokemuksia tulosaluepäälliköille on kertynyt tiimeihin organisoituneen tulosalueen johtamisesta, miten heidän käsityksensä johtajuudesta ja henkilöstöstä tukevat tiimimallissa toimimista sekä miten tulosaluepäälliköihin itseen kohdistuva johtaminen tukee heitä tiimien johtamisessa. Tavoitteena oli tehdä tulosaluepäälliköiden johtajuusajattelua ja tiimimallissa työskentelystä kertynyttä kokemusta näkyväksi sekä tuottaa tietoa organisaation sisäiseen kehittämistyöhön päälliköiden työn tukemiseksi.
Opinnäytetyön laajempana tutkimuksellisena lähtökohtana toimi sosiaalinen konstruktionismi, jonka ontologinen käsitys on relatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja analysoitiin pääasiassa teorialähtöisesti, mutta myös aineistolähtöistä analyysia tehtiin. Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu johtajuuden muutokseen, jaettuun johtajuuteen ja itseohjautuvuuteen kiinnittyvästä kirjallisuudesta.
Tuloksissa käy ilmi, että tulosalueiden tiimit ovat hyvin eri vaiheissa. Päälliköillä on erilaisia painotuksia esihenkilötyössään, mutta lähtökohtaisesti henkilöstöön ja heidän osaamiseensa luotetaan ja jaetun johtajuuden etuja tunnistetaan itseohjautuvuuden edistämisessä. Johtajuus on muuttunut ja sen nähdään olevan yhä enemmän yhteisesti toteutettua, päävastuun säilyessä päälliköllä. Johtaminen tapahtuu ennen kaikkea vuorovaikutuksen kautta. Eri organisaatiotasot läpäisevä vuorovaikutus nähdään myös päällikön oman työn keskeisenä tukena. Kohdeorganisaation visio, Uuden sukupolven korkeakoulu, tarjoaa toimivan alustan johtamisen tarkastelulle.
Opinnäytetyön laajempana tutkimuksellisena lähtökohtana toimi sosiaalinen konstruktionismi, jonka ontologinen käsitys on relatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja analysoitiin pääasiassa teorialähtöisesti, mutta myös aineistolähtöistä analyysia tehtiin. Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu johtajuuden muutokseen, jaettuun johtajuuteen ja itseohjautuvuuteen kiinnittyvästä kirjallisuudesta.
Tuloksissa käy ilmi, että tulosalueiden tiimit ovat hyvin eri vaiheissa. Päälliköillä on erilaisia painotuksia esihenkilötyössään, mutta lähtökohtaisesti henkilöstöön ja heidän osaamiseensa luotetaan ja jaetun johtajuuden etuja tunnistetaan itseohjautuvuuden edistämisessä. Johtajuus on muuttunut ja sen nähdään olevan yhä enemmän yhteisesti toteutettua, päävastuun säilyessä päälliköllä. Johtaminen tapahtuu ennen kaikkea vuorovaikutuksen kautta. Eri organisaatiotasot läpäisevä vuorovaikutus nähdään myös päällikön oman työn keskeisenä tukena. Kohdeorganisaation visio, Uuden sukupolven korkeakoulu, tarjoaa toimivan alustan johtamisen tarkastelulle.