A Comparison of Extension Methods Used by Different Agricultural Extension Service Providers in Nyandarua County, Kenya

Abstract

This Bachelor’s thesis was commissioned by The World Agroforesty Centre and it was written for one of its projects, The East Africa Dairy Development Project. The project aims at improving farmers’ dairy production, market access and generally increasing knowledge among farmers.

Four objectives were chosen for this thesis: (1.) to obtain information about extension methods from farmers and extension providers to recommend the use of new extension methods or how to modify the three methods, (2.) to compare the effectiveness of three extension methods, (3.) to identify farmers’ innovations and describe how the innovations are disseminated among the farmers, and (4.) to recommend the most effective extension method to disseminate research findings and innovations to the farmers.

This research includes both qualitative and quantitative research methods. The main method to acquire data was two sets of questionnaires, one given to the farmers and the other one to the extension providers. The data was obtained from two towns, Muki and Ol’kalou, in Kenya in January 2012.

The review of the literature explains the concept of extension and extension methods. It focuses on three extension methods: farmer-to-farmer, demonstrations and dissemination facilitator. It also gives a description of the study areas and introduction to organizations and farmer groups involved in the questionnaires.

The farmers stated farmer-to-farmer as the most effective extension method of these three. The extension providers said that demonstrations is the most effective method. According to the survey, there are five variables that affect which extension method is stated to be the most effective one by farmers.

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi The World Agroforestry Centre. Opinnäytetyö kirjoitettiin yhdelle heidän projekteistaan, The East Africa Dairy Development –projektille. Projektin tavoitteena on parantaa maanviljelijöiden maidontuotantoa ja edistää pääsyä markkinoille sekä yleisesti nostaa maanviljelijöiden tietoutta.

Opinnäytetyön tavoitteita oli neljä: (1.) saada tietoa maanviljelijöiltä ja neuvontaa tarjoavilta henkilöiltä, jonka perusteella tehdään suosituksia uusista neuvontamenetelmistä tai miten kolmea menetelmää pitäisi muuttaa, (2.) vertailla kolmen menetelmän tehokkuutta, (3.) tunnistaa maanviljelijöiden innovaatioita ja kuvailla, miten innovaatioita levitetään maanviljelijöiden kesken, sekä (4.) suositella tehokkain neuvontamenelmä, jolla tutkimustietoa ja innovaatioita levitetään maanviljelijöille.

Tutkimus on sekä laadullinen että määrällinen. Päätutkimusmetodina käytettiin kahta kyselylomaketta. Toinen räätälöitiin maanviljelijöille ja toinen neuvontaa tarjoaville henkilöille. Aineisto kerättiin kahdesta kaupungista, Mukista ja Ol’kalousta, Keniasta tammikuussa 2012.

Teoriaosuudessa käsitellään neuvontaa ja neuvontamenetelmiä. Työssä keskitytään kolmeen neuvonatamenetelmään: maanviljelijältä maanviljelijälle, esittelyyn sekä levitys fasilitaattoriin. Teoriaosuudessa käsitellään myös tutkimusalueita ja esitellään organisaatiot ja maanviljelijäryhmät, joille kysely kohdistettiin.

Maanviljelijöiden mukaan maanviljelijältä maanviljelijälle on tehokkain neuvontamenetelmä näistä kolmesta menetelmästä. Neuvontaa tarjoavien henkilöiden mukaan tehokkain menetelmä on esittely. Kyselyn mukaan viisi tekijää vaikuttavat maanviljelijöiden mielipiteeseen, minkä neuvontamenetelmän he valitsivat tehokkaimmaksi.