Sanataiteen hyödyntäminen yleisissä kirjastoissa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin sanataiteen hyödyntämistä yleisissä kirjastoissa. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin kuinka paljon sanataidetta ja sen erilaisia muotoja hyödynnetään yleisissä kirjastoissa, mikä on sen merkitys kirjastotyössä, sekä millaiset ovat kirjastojen resurssit sanataiteen hyödyntämiseen. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksessa käytettiin Webropol-ohjelmaa. Tutkimusaineiston analyysiin käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttämällä Webropolin omia työkaluja, joilla luotiin kuvioita ja taulukoita. Avoimissa kysymyksissä käytettiin apuna teemoittelua. Kysely oli vastattavissa keväällä 2021 ja siihen saatiin 31 vastausta. Kyselyssä kävi ilmi, että kirjastoissa sanataiteeksi mielletään hyvin erilaisia toimintoja. Sanataiteen määritelmä ei siis ole kirjastoissa yksiselitteinen tai yhtenäinen. Eniten sanataidetta hyödynnettiin kirjastoissa lasten kanssa toimiessa. Vähiten sanataidetta hyödynnettiin maahanmuuttajien ja erityisryhmien kanssa. Kirjastojen saama palaute sanataidetoiminnasta on ollut pelkästään positiivista ja sille toivottiin jatkoa. Sanataiteella oli ollut palautteiden perusteella ollut vaikutusta asiakkaisiin myös yksilötasolla. Suurin osa vastaajista oli itseopiskellut sanataidetta, joten sanataiteen opinnot eivät olleet suoraan yhteydessä siihen, kuinka paljon sanataidetta hyödynnettiin. Omia valmiuksia sanataiteen hyödyntämiseen pidettiin hyvinä. Vastaajat kokivat myös, ettei aikaa sanataiteen toteuttamiseen ollut riittävästi. Vastaajat pitivät sanataiteen osaamista myös hyvin oleellisena kirjastotyössä ja lähes kaikki vastaajista olivat sitä mieltä, että sanataiteen pitäisi kuulua osaksi kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja. Moni vastaajista piti tärkeänä, että kirjastot hyödyntävät sanataidetta ja toimivat yhteisöllisinä ja osallistavina paikkoina. Sanataiteesta oli vastaajien mukaan paljon hyötyjä ja vaikutusta osallistujien hyvinvointiin. Sanataiteen koettiin kehittävän itseilmaisua ja luovuutta sekä parantavan sosiaalisia taitoja. Taidemuotona se on kirjastossa pääsääntöisesti maksuton ja kaikkien saavutettavissa. Sanataide on myös hyvä väline lukemaan innostamiseen. Tuloksissa tuli ilmi resurssien vähyys sekä se, että sanataiteen potentiaalia ei vielä täysin ymmärretä ja sitä ei hyödynnetä niin laajasti kuin olisi mahdollista.

The topic of thesis is the use of literary art in library work. The aim of this thesis was to find out, by a Webropol survey, to what extent literary art and its different forms are used by public libraries, its importance in library work, and whether libraries have enough resources to use literary art in library work. The research approach was quantitative, and the method used was an online survey, conducted with the Webropol software and its analysis tools. The data was analysed using both quantitative and qualitative methods, with the Webropol tool. The open-ended answers were analysed using content analysis, during which they were read, classified, and themed. The questionnaire was available for answering for customers in spring 2021, and it was answered by 31 library workers. The survey revealed that library activities considered literary art may vary a lot. Most often, literary art was utilized at libraries when working with children. Its least use occurred in work with immigrants and special groups. The feedback received by libraries on literary art activities had been purely positive, and it was hoped that they would be continued. Based on the feedback, literary art had also had an impact on customers at the individual level. Most of the respondents had self-studied literary art, and so their studies in literary art were not directly related to which extent they used literary art. The respondents considered their own abilities to use literary art good. The respondents also felt they had not enough time to do or use literary art. The respondents also considered competence in literary art essential in library work, and almost all of them thought it should be part of studies in the field of library and information services. Many respondents found it important that libraries make use of literary art and function as communal and inclusive places. According to the respondents, literary art had many benefits and impacts on the well-being of library customers. It was perceived to develop self-expression and creativity, and to improve social skills. As an art form, it is generally free of charge in the library, and accessible to everyone. Literary art is also a good tool to inspire reading. The results showed a lack of resources and that the potential of literary art is not yet fully understood and exploited as widely as possible.