Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa
Hentula, Marie; Hentula, Marie-Helen (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410798
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin betonimurskeen käyttöä infrarakentamisessa. Työn tilaajana oli Kiertomaa Oy, Turun seudulla toimiva maarakentamisen kiertotaloutta edistävä sidosyksikköyritys, jossa omistajaorganisaatioina toimivat Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Työn tavoitteena oli tuottaa lisätietoa betonimurskeen käytöstä infrarakentamisen alalla ja tarkastella betonimursketta hiilivarastona. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät olivat kirjallisuuskatsaus sekä ammattilaisten haastattelut. Kirjallisuuskatsauksella pyrittiin selvittämään kokonaiskuvaa betonimurskeesta. Haastatteluilla selvitettiin asiantuntijoiden käsityksiä betonimurskeen käytöstä.
Työssä tarkasteltiin betonin koko elinkaarta. Betonin sisältämän sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöillä on mahdollisuus suurilta osin sitoutua pysyvästi takaisin betoniin. Ilmiö kiihtyy kun betoni käytön jälkeen murskataan pienemmiksi palasiksi, lisää reaktiivista pinta-alaa paljastaen. Ilmiötä kutsutaan karbonatisaatioksi ja vaikka se on ollut tiedossa jo kauan, ei siihen olla kiinnitetty huomiota ilmastonäkökulmasta kovinkaan kauaa.
Betonijätettä syntyy suuria määriä rakennusalalla ja tässä opinnäytetyössä selvitetään jätteeksi muuttuneen betonin käyttöä. Kiertotalousajattelun mukaan materiaalin tulisi pysyä käytössä niin pitkään kuin mahdollista, niin korkea-arvoisena kuin mahdollista. Betonimursketta käytetään nyt pääosin toissijaisissa kohteissa, maantäytteenä, vaikka se voisi korvata luonnonkivimurskeen monilta osin. Betonimurskeen käyttöön liittyy kuitenkin paljon lakeja, asetuksia ja säädöksiä, osa hyvinkin ajankohtaisia ja kiertotalouden edistämiseen tähtääviä.
Betonimurskeella on hiilensitomisessa roolinsa. Betonimurskeen käyttö korkea-arvoisena materiaalina, monenlaisissa sovelluksissa toteuttaisi kiertotaloutta, mutta on varmistuttava siitä, ettei sen käyttö aiheuta ongelmaa ympäristölle haitta-aineiden muodossa
Työssä tarkasteltiin betonin koko elinkaarta. Betonin sisältämän sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöillä on mahdollisuus suurilta osin sitoutua pysyvästi takaisin betoniin. Ilmiö kiihtyy kun betoni käytön jälkeen murskataan pienemmiksi palasiksi, lisää reaktiivista pinta-alaa paljastaen. Ilmiötä kutsutaan karbonatisaatioksi ja vaikka se on ollut tiedossa jo kauan, ei siihen olla kiinnitetty huomiota ilmastonäkökulmasta kovinkaan kauaa.
Betonijätettä syntyy suuria määriä rakennusalalla ja tässä opinnäytetyössä selvitetään jätteeksi muuttuneen betonin käyttöä. Kiertotalousajattelun mukaan materiaalin tulisi pysyä käytössä niin pitkään kuin mahdollista, niin korkea-arvoisena kuin mahdollista. Betonimursketta käytetään nyt pääosin toissijaisissa kohteissa, maantäytteenä, vaikka se voisi korvata luonnonkivimurskeen monilta osin. Betonimurskeen käyttöön liittyy kuitenkin paljon lakeja, asetuksia ja säädöksiä, osa hyvinkin ajankohtaisia ja kiertotalouden edistämiseen tähtääviä.
Betonimurskeella on hiilensitomisessa roolinsa. Betonimurskeen käyttö korkea-arvoisena materiaalina, monenlaisissa sovelluksissa toteuttaisi kiertotaloutta, mutta on varmistuttava siitä, ettei sen käyttö aiheuta ongelmaa ympäristölle haitta-aineiden muodossa