eOmahoito - Sairaanhoitajien ja potilaiden näkökulma
Lakaniemi, Jutta; Lehti, Jonne (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110388
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eOmahoidon toteutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä sairaanhoitajien ja potilaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien ja potilaiden kokemuksista eOmahoidon toteutumisesta. Opinnäytetyön tilaajana oli Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan terveyspalvelut.
Kansalaisen tai potilaan itse toteuttama omahoito on keskeinen osa potilaan kokonaishoitoa. Monet sähköiset ratkaisut palvelevat pitkäaikaissairauksien omaseurantaa. Nämä parantavat hoidon laatua varsinkin silloin, kun seurantaohjelmien käyttö on sovitettu suunnitelmallisesti yhteen ammattilaisen tarjoaman seurannan kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä, joka sisälsi laadullisen ja määrällisen osuuden. Sairaanhoitajilta aineisto kerättiin haastattelulla ja potilailta kyselylomakkeella. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Rauman terveyspalveluiden kiireettömän vastaanoton sairaanhoitajat ja potilaat.
Työn kirjallisuushaku tehtiin Medic-, Melinda-, Cinahl- ja Google Scholar -tietokannoista vuosilta 2015-2021. Lopulliseen työhön valikoitui kuusi tieteellistä aineistoa. Lisäksi tiedonhakua laajennettiin sekä suomen että englannin kielisiin verkkoaineistoihin ja kirjallisuuteen.
Tulosten perusteella haastateltujen sairaanhoitajien mukaan eOmahoidon käyttö kiireettömällä vastaanotolla ei ollut laajaa. Suurimmat syyt olivat ajan- ja tiedonpuute. Potilaiden vastaukset osoittivat, että eOmahoito on melko tuntematon käsite potilaiden keskuudessa. Tulokseen vaikutti suurena tekijänä sairaanhoitajien resurssien puute ja COVID-19 pandemia.
Jatkotutkimusaiheena sairaanhoitajille ja potilaille voisi pitää projektinomaisesti koulutus- tai perehdyttämispäivän eOmahoidosta ja sen käytöstä.
Kansalaisen tai potilaan itse toteuttama omahoito on keskeinen osa potilaan kokonaishoitoa. Monet sähköiset ratkaisut palvelevat pitkäaikaissairauksien omaseurantaa. Nämä parantavat hoidon laatua varsinkin silloin, kun seurantaohjelmien käyttö on sovitettu suunnitelmallisesti yhteen ammattilaisen tarjoaman seurannan kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä, joka sisälsi laadullisen ja määrällisen osuuden. Sairaanhoitajilta aineisto kerättiin haastattelulla ja potilailta kyselylomakkeella. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Rauman terveyspalveluiden kiireettömän vastaanoton sairaanhoitajat ja potilaat.
Työn kirjallisuushaku tehtiin Medic-, Melinda-, Cinahl- ja Google Scholar -tietokannoista vuosilta 2015-2021. Lopulliseen työhön valikoitui kuusi tieteellistä aineistoa. Lisäksi tiedonhakua laajennettiin sekä suomen että englannin kielisiin verkkoaineistoihin ja kirjallisuuteen.
Tulosten perusteella haastateltujen sairaanhoitajien mukaan eOmahoidon käyttö kiireettömällä vastaanotolla ei ollut laajaa. Suurimmat syyt olivat ajan- ja tiedonpuute. Potilaiden vastaukset osoittivat, että eOmahoito on melko tuntematon käsite potilaiden keskuudessa. Tulokseen vaikutti suurena tekijänä sairaanhoitajien resurssien puute ja COVID-19 pandemia.
Jatkotutkimusaiheena sairaanhoitajille ja potilaille voisi pitää projektinomaisesti koulutus- tai perehdyttämispäivän eOmahoidosta ja sen käytöstä.