Hoitajien kokemuksia työssä jaksamisesta koronaviruspandemian aikana
Haapaniemi, Saara-Maria; Leppinen, Joose (2021)
Haapaniemi, Saara-Maria
Leppinen, Joose
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310497
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia työssä jaksamisesta Covid-19-pandemian aikana. Tavoitteena oli tuottaa lyhytaikaisyksikön käyttöön tietoa työssä jaksamisesta, sekä millä keinoilla sitä voidaan kehittää työhyvinvoinnin edistämiseksi tulevaisuudessa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli eräs Satakunnassa toimiva lyhytaikaisyksikkö. Tutkimukseen osallistui neljä hoitohenkilökunnan jäsentä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Jokaisella teemahaastatteluun osallistuneella hoitajalla oli kokemusta hoitotyöstä yli kymmenen vuoden ajalta.
Tutkimuskysymykset liittyivät hoitajien työssä jaksamiseen ja saatuun, sekä toivottuun tukeen koronaviruspandemian aikana. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkasteli hoitajien työssä jaksamista. Toinen tutkimuskysymys keskittyi hoitajien saamaan tukeen arjessa työskenneltäessä. Kolmas tutkimuskysymys liittyi toivottuun tukeen koronaviruspandemian vielä jatkuessa.
Hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen koettiin yleisesti hyväksi. Työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä olivat esimerkiksi muuttuvat ohjeistukset sekä niiden pohjalta omaisten ja asiakkaiden ohjeistaminen. Hoitohenkilökunnan saama tuki kollegoilta ja esimieheltä koettiin ensisijaisen tärkeäksi. Hoitajat tiedostivat saavansa myös työterveyshuollon palveluilta tarvittaessa keskusteluapua koronaviruspandemian aikana, mutta sitä ei tällä hetkellä koettu tarpeelliseksi. Osa haastateltavista oli saatuun tukeen tyytyväinen, eivätkä he kokeneet tarvetta muulle tuelle. Osa vastaajista toivoi, että työpaikalla olisi työnohjausta sekä palavereita. Parempaa palkkaa toivottiin työn arvostuksen paranemiseksi. Hoitajat toivoivat myös enemmän sijaisia helpottamaan jatkuvaa joustamista työvuorojen suhteen.
Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia laajemmin hoitajien työssä jaksamista koronaviruspandemian aikana tekemällä haastattelu tai kyselytutkimus isommalle kohderyhmälle. Mielenkiintoista olisi myös tehdä vertailututkimusta siitä, kuinka työssä jaksaminen on koettu erilaisissa hoitoyksiköissä koronaviruspandemian aikana.
Tutkimuskysymykset liittyivät hoitajien työssä jaksamiseen ja saatuun, sekä toivottuun tukeen koronaviruspandemian aikana. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkasteli hoitajien työssä jaksamista. Toinen tutkimuskysymys keskittyi hoitajien saamaan tukeen arjessa työskenneltäessä. Kolmas tutkimuskysymys liittyi toivottuun tukeen koronaviruspandemian vielä jatkuessa.
Hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen koettiin yleisesti hyväksi. Työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä olivat esimerkiksi muuttuvat ohjeistukset sekä niiden pohjalta omaisten ja asiakkaiden ohjeistaminen. Hoitohenkilökunnan saama tuki kollegoilta ja esimieheltä koettiin ensisijaisen tärkeäksi. Hoitajat tiedostivat saavansa myös työterveyshuollon palveluilta tarvittaessa keskusteluapua koronaviruspandemian aikana, mutta sitä ei tällä hetkellä koettu tarpeelliseksi. Osa haastateltavista oli saatuun tukeen tyytyväinen, eivätkä he kokeneet tarvetta muulle tuelle. Osa vastaajista toivoi, että työpaikalla olisi työnohjausta sekä palavereita. Parempaa palkkaa toivottiin työn arvostuksen paranemiseksi. Hoitajat toivoivat myös enemmän sijaisia helpottamaan jatkuvaa joustamista työvuorojen suhteen.
Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia laajemmin hoitajien työssä jaksamista koronaviruspandemian aikana tekemällä haastattelu tai kyselytutkimus isommalle kohderyhmälle. Mielenkiintoista olisi myös tehdä vertailututkimusta siitä, kuinka työssä jaksaminen on koettu erilaisissa hoitoyksiköissä koronaviruspandemian aikana.