Sosiaalityön kuormittavuus työntekijöiden kokemana Wiitaunionin ja JIK ky:n alueella
Isoaho, Elina; Mylläri, Sarianne (2021)
Isoaho, Elina
Mylläri, Sarianne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611261
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tarkastelemme Wiitaunionin (Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan) sekä JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (Kurikan kaupunki) organisaatiossa sosiaalialan työntekijöiden kokemaa kuormittuneisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sosiaalityöhön liittyviä kuormittavia tekijöitä sekä saada esiin suojaavia tekijöitä kuormittuneisuuden ehkäisemiseksi. Tutkimuksen avulla pyrimme lisäämään ymmärrystä sosiaalityötä tekevien työntekijöiden työssään kohtaamiin haasteisiin ja niiden vaikutuksista työssä jaksamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli yhteistyöorganisaatioiden sosiaalityön tiimien kaikki työntekijät. Kohderyhmässä ammattinimikkeinä oli mm. sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perhe-työntekijä, perheohjaaja ja koulukuraattori. Tutkimus toteutettiin triangulaationa, yhdistelemällä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jonka kautta mahdollistettiin kattavampi tarkastelu aiheeseen liittyen. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol−kyselyinä Wiitaunionin ja JIK ky:n alueelta. Kysely lähetettiin 56 henkilölle, joista 29 vastasi kyselyyn, täten kyselyn vastausprosentti oli 51 %. Tutkimus analysoitiin Webropol-ohjelmiston kautta saatujen analyysitulosten sekä Excel-taulukko-ohjelman avulla. Laadullisena analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Tutkimuksen mukaan kuormitustekijöitä ovat mm. asiakkaiden moniongelmallisuus, resurs-sien riittämättömyys, työkuvan epäselkeys, huonoksi koettu tiedotus ja kuulluksi tulemisen kokemus sekä arvostuksen puute. Kuormituksen ehkäisemiseksi koettiin mm. työhyvinvoinnin tukeminen, dialogisuuden kehittäminen, positiivisten tunteiden ylläpitäminen, työkuvan selkeyttäminen ja rajaaminen sekä resurssien tasapuolinen jakautuminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa sosiaalialan organisaatioissa, joissa halutaan panostaa työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä kuormittuneisuuden vähentämiseen.