Kuormainvaakamittauksen käyttö energiapuun vastaanotossa
Konsta, Karhu (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611319
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kuormainvaa’an käyttöä energiapuun mittauksessa ja tutustua menetelmän hyötyihin ja haasteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Vapo Oy:lle. Työn haasteena oli tuoreen tutkimustiedon vähäinen määrä.
Kuormainvaakamittauksessa käytettävien nykyaikaisten venymäliuska-antureihin perustuvien vaakariipukkeiden mittaustarkkuuden voidaan olettaa olevan hyvällä tasolla. Edellytyksenä hyvälle mittaustarkkuudelle on kuitenkin huolellisesti tehty kuormainvaa’an kalibrointi, joka edellyttää kuljettajalta mittausmenetelmän tuntemusta. Energiapuun kuormainvaakamittauksen ongelmana kuitenkin on pitkän aikavälin keskiarvoihin perustuvat yleiset muuntoluvut, jotka eivät huomio alueellisia eroja tai äkillisiä olosuhteiden muutoksia tarpeeksi hyvin. Ongelmaaon kuitenkin pyritty ratkaisemaan. Latvusmassan kuormainvaakamittaukselle on
jo julkaistu paikallisiin säähavaintoihin perustuva kosteudenlaskentamalli, jolla saadaan tarkempia tuloksia. Latvusmassan kosteusmallisakin on kuitenkin havaittu epävarmuuksia.
Työssä tehtyjen havaintojen perusteella mahdollinen korvaaja nykyisten muuntolukujen käytölle olisi kosteuden mittaaminen kuormainvaakamittauksen yhteydessä. Tällöin pystyttäisiin käyttämään tarkkoja erä- tai jopa kuormakohtaisia muuntolukuja. Kosteusmittareita koskevat tutkimukset ovat lähes vuosikymmenen takaa, joten nykyaikaisten kosteusmittareiden soveltuvuudessa olisi jatkotutkimuspotentiaalia.
Kuormainvaakamittauksessa käytettävien nykyaikaisten venymäliuska-antureihin perustuvien vaakariipukkeiden mittaustarkkuuden voidaan olettaa olevan hyvällä tasolla. Edellytyksenä hyvälle mittaustarkkuudelle on kuitenkin huolellisesti tehty kuormainvaa’an kalibrointi, joka edellyttää kuljettajalta mittausmenetelmän tuntemusta. Energiapuun kuormainvaakamittauksen ongelmana kuitenkin on pitkän aikavälin keskiarvoihin perustuvat yleiset muuntoluvut, jotka eivät huomio alueellisia eroja tai äkillisiä olosuhteiden muutoksia tarpeeksi hyvin. Ongelmaaon kuitenkin pyritty ratkaisemaan. Latvusmassan kuormainvaakamittaukselle on
jo julkaistu paikallisiin säähavaintoihin perustuva kosteudenlaskentamalli, jolla saadaan tarkempia tuloksia. Latvusmassan kosteusmallisakin on kuitenkin havaittu epävarmuuksia.
Työssä tehtyjen havaintojen perusteella mahdollinen korvaaja nykyisten muuntolukujen käytölle olisi kosteuden mittaaminen kuormainvaakamittauksen yhteydessä. Tällöin pystyttäisiin käyttämään tarkkoja erä- tai jopa kuormakohtaisia muuntolukuja. Kosteusmittareita koskevat tutkimukset ovat lähes vuosikymmenen takaa, joten nykyaikaisten kosteusmittareiden soveltuvuudessa olisi jatkotutkimuspotentiaalia.