Erityisopetuksen siirtyminen etäopetukseen keväällä 2020 : opettajien kokemuksia etäopetuksesta ja sen vaikutuksesta koettuun työhyvinvointiin
Harjunpää, Marina; Uljas, Milka (2021)
Harjunpää, Marina
Uljas, Milka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611263
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme käsittelee yhden varsinaissuomalaisen erityisopetusta tarjoavan koulun opettajien kokemuksia liittyen kevään 2020 aikaiseen etäopetusjaksoon. Etäopetukseen siirryttiin lyhyellä varoitusajalla Covid-19 pandemian rantauduttua myös Suomeen. Halusimme tässä tutkimuksessa selvittää, millaisia työhyvinvointia ylläpitäviä tai heikentäviä tekijöitä etäopetus aiheutti opettajien näkökulmasta, ja miten opettajat kokivat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen etäyhteyksien avulla. Halusimme myös selvittää, millaisia ammatillisia valmiuksia opettajilla olisi hyvä olla etäopetukseen siirryttäessä. Lisäksi kartoitimme opettajien kokemuksia siitä, miten etäopetusta tulisi kehittää. Näihin tutkimustehtäviin haimme vastauksia teettämällä laadullisen tutkimuksen kohdekoulussamme. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen perusteella onnistuimme löytämään etäopetuksen järjestämiseen liittyen useita haastaviksi koettuja osa-alueita. Näitä olivat muun muassa sekä opettajien että oppilaiden puutteelliset tieto- ja viestintäteknologiset taidot, toimimattomat laitteet ja yhteydet sekä oppilaiden yksilölliset tarpeet ja haasteet. Etäopetus koettiin kuormittavaksi ja työlääksi ja se vei opettajilta enemmän aikaa kuin lähiopetus.
Tutkimuksen tuottama tieto on oleellista, sillä opettajien työhyvinvointi ja koettu kuormitus on vahvasti sidoksissa oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Tämä taas vaikuttaa oppimistuloksiin ja niiden tasa-arvoisuuteen. Tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutuksessa ovat osa hyvinvointivaltiomallin kivijalkaa, ja toimivat ponnistuslautoina lapsille ja nuorille heidän kasvaessaan kohti työelämää ja muita yhteiskunnan osa-alueita. Kaikki koulutuksen tasa-arvoistamiseen tähtäävä työ on investointia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämä on noteerattu myös valtiotasolla, ja näkyy esimerkiksi rahallisina investointeina ja päätöksenä pidentää oppivelvollisuutta.
Opinnäytetyössämme avaamme myös työhyvinvoinnin, etäopetuksen ja erityisopetuksen käsitteitä, ja tarkastelemme sitten tekemämme kvalitatiivisen tutkimuksen valossa näiden eri osien yhtymäkohtia.
Tutkimuksen perusteella onnistuimme löytämään etäopetuksen järjestämiseen liittyen useita haastaviksi koettuja osa-alueita. Näitä olivat muun muassa sekä opettajien että oppilaiden puutteelliset tieto- ja viestintäteknologiset taidot, toimimattomat laitteet ja yhteydet sekä oppilaiden yksilölliset tarpeet ja haasteet. Etäopetus koettiin kuormittavaksi ja työlääksi ja se vei opettajilta enemmän aikaa kuin lähiopetus.
Tutkimuksen tuottama tieto on oleellista, sillä opettajien työhyvinvointi ja koettu kuormitus on vahvasti sidoksissa oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Tämä taas vaikuttaa oppimistuloksiin ja niiden tasa-arvoisuuteen. Tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutuksessa ovat osa hyvinvointivaltiomallin kivijalkaa, ja toimivat ponnistuslautoina lapsille ja nuorille heidän kasvaessaan kohti työelämää ja muita yhteiskunnan osa-alueita. Kaikki koulutuksen tasa-arvoistamiseen tähtäävä työ on investointia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämä on noteerattu myös valtiotasolla, ja näkyy esimerkiksi rahallisina investointeina ja päätöksenä pidentää oppivelvollisuutta.
Opinnäytetyössämme avaamme myös työhyvinvoinnin, etäopetuksen ja erityisopetuksen käsitteitä, ja tarkastelemme sitten tekemämme kvalitatiivisen tutkimuksen valossa näiden eri osien yhtymäkohtia.