Arkeen sidottu liikuntainterventiojakso istumatyöntekijöille

Abstract

Istumatyö aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinongelmia sekä edistää lihomista. Liikunnan puute heikentää työikäisen väestön toimintakykyä ja terveyttä. Terveysliikuntasuositusten mukaan kestävyystyyppisen liikunnan ohella on tarpeellista kohdistaa huomio lihasten voimaa parantaviin sekä notkeutta ja nivelten liikelaajuuksiaylläpitäviin harjoituksiin.

Opinnäytetyön lähtökohtana oli kiinnostus työhyvinvointia ja istumatyöstä aiheutuvia terveydellisiä ongelmia kohtaan. Näiden pohjalta suunniteltiin nykyistentyöikäikäisille tarkoitettujen kuntoutusjaksojen rinnalle tiiviimmin arkeen sidottu liikuntainterventiojakso. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää säännöllisesti liikkumaan motivoivaa liikuntainterventiojaksoa. Tarkoitus oli testata interventiojakson toimivuutta ja vaikuttavuutta istumatyöntekijöille.

Testiryhmä koostui kuudesta Tampereen ammattikorkeakoulun istumatyöntekijästä. Interventiojakson pituus oli viisi ja puoli kuukautta. Testiryhmälle tehtiin kuntotestaukset ja haastattelut jakson alussa ja lopussa. Interventio sisälsi yksilö- ja ryhmäohjausta. Alkuperäisestä kuuden hengen testiryhmästä loppumittauksiin osallistui tuloksien kannalta liian pieni osa. Tästä johtuen opinnäytetyönä kehitetyn mallin testaaminen jäi vaillinaiseksi.

Interventiojakson toimivuudesta saatiin positiivista palautetta kyselyn perusteella. Etenkin henkilökohtainen liikuntaneuvonta koettiin motivoivaksi. Kehittämisehdotus on, että interventiojaksoa testataan isommalle ryhmälle. Ryhmän valikoinnissa on käytettävä esimerkiksi kuntotestejä tai hyödynnettävä työterveyshuollon tietoja työntekijöiden kunnosta. Tällöin ryhmään valikoituu inaktiivisia henkilöitä, joilla on tarve kuntoutukseen. Kuntotestien valikoinnissa on oltava kriittisempi.

The objective of this study was to develop a model that motivates people doing seden-tary work to exercise more than they presently do. There are a lot of surveys indicating that working people do not exercise enough. This deteriorates their health and function-al capacity. Especially people doing sedentary work are affected by musculoskeletal disorders and health problems in general. An intervention period motivating to do eve-ryday exercises instead of going to a rehabilitation institution was planned as a part of this study. The purpose of this study was to create exercise-intervention and to test it with people doing sedentary work.

The sample of this study consisted of 6 persons doing sedentary work in Tampere Uni-versity of Applied Sciences. They were interviewed and fitness tests were done at the beginning and at the end of the intervention. They were given personal guidance and were instructed in the group to find ways to increase exercise.

There were not enough results to show whether the participants’ physical condition im-proved during the intervention period.It was not thus possible to draw conclusions on the effectiveness of the intervention period. The written feedback obtained from the participants was positive.Further studies with a larger sample are required to support the hypothesis that interventions should be done to motivate working people to exercise more.