Tunteet esimies-alaissuhteissa – tunneälykkyyden ja psykologisen sopimuksen merkitys konfliktitilanteissa

Abstract

Tunteet ovat mukana kaikessa ihmisen toiminnassa ja siksi ne ovat mukana myös työelämässä. Ne ovat mielen ja kehon prosesseja, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja näkyvät kehosta myös toisille. Tuntevina olentoina ihmisillä on luonnollista kohdata myös tunnepitoisia konflikteja, eikä niitä voi täysin estää työssäkään. Koska tunteita ei voi eikä kannata sivuuttaa, on tunneälykäs tunteiden johtaminen avainasemassa työelämän konfliktien hallinnassa, ratkaisuissa ja ehkäisyssä. Tunnetaitojen kehittäminen, aitojen tunteiden ymmärtäminen sekä oikeanlainen käsittely ja ilmaisu voivat vähentää konflikteja ja tehdä niiden seuraamuksista lievempiä.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, millaisia tunteita esiintyy esimies-alaissuhteissa konfliktitilanteissa ja millainen merkitys niissä on tunneälykkyydellä ja psykologisella sopimuksella. Työssä tutkitaan myös, onko konfliktitilanteissa ilmeneviä tunteita tunnistettu ja otettu huomioon ratkaisuja etsittäessä. Tämän lisäksi työn tarkoitus on myös selvittää, onko esimiehillä ja alaisilla tunteissa yhteneväisyyksiä tai eroavaisuuksia, vastaavatko konflikteissa ilmaistut tunteet aitoja koettuja tunteita ja millaisia seuraamuksia näistä tilanteista on roolista riippuen.

Työ on kvalitatiivinen eli laadullinen fenomenologinen tutkimus, joka on toteutettu laadullisilla menetelmillä haastattelemalla kuutta esimiestä ja viittä alaista puolistrukturoiduilla haastattelurungoilla. Työ aloitettiin loppuvuodesta 2020 ja saatettiin päätökseen toukokuussa 2021. Haastattelut toteutettiin helmi–maaliskuussa 2021.

Tutkimuksen tuloksissa saatiin selville esimiesten ja alaisten tunteneen paljon erilaisia tunteita konfliktitilanteissa. Tunteissa löytyi yhteneväisyyksiä, mutta myös selkeitä eroja. Monet koetut tunteet olivat peiteltyjä, rooliin nähden eri syistä. Psykologisen sopimuksen rikkoontuminen oli merkittävässä roolissa konflikteissa, kun taas tunneälykkyyttä ei juurikaan käytetty hyväksi konfliktien ratkaisuissa tai johtamisessa ylipäätään. Konfliktien seuraamukset olivat alaisille kohtalokkaampia kuin esimiehille, ja myös tunnetasolla tilanteista jäi alaisille pidempiaikaisia vaikutuksia kuin esimiehille. Tulokset tuovat uutuusarvoa tämän aihepiirin suomalaiseen tutkimukseen ja niillä voi olla todellista arvoa sovellettuna käytännön työelämässä.