Korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Conceive – Design – Implement – Operate (CDIO) – viitekehyksellä

Abstract

Työn tavoitteena oli tuottaa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtajalle tietoa muiden koulutusorganisaatioiden kokemuksista CDIO (Conceive – Design – Implement – Operate) – viitekehyksen implementoinnista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä tarvitsee huomioida implementoinnissa, mitä CDIO:n implementointi vaatii, miten sitä on tulkittu eri organisaatioissa ja saavutetaanko CDIO:lla työelämälähtöisempi opetus? Työn tutkimuskysymyksiksi nousivat, mitä CDIO:n implementointi vaatii koulutusorganisaatiolta, mitä implementoinnista tarvitsee huomioida sekä miten eri koulutusorganisaatiot ovat toteuttaneet CDIO:n mukaiseen opetukseen siirtymisen.

HAMK on koulutusorganisaationa kiinnostunut CDIO-viitekehyksestä, koska viitekehystä pidetään yleisesti toimivana menetelmänä parantaa insinööriopiskelijoiden työelämässä tarvittavien tietotaitojen opettamista. Myös insinööriopiskelijaliitto IOL ry suosittelee mallin käyttöä. Työssä sovellettiin tapaustutkimuksen teoriaa sekä CDIO-viitekehyksen teoriaa. Empiirisen tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin teemahaastatteluin. Teemahaastatteluilla haastateltiin kahta CDIO-viitekehyksen mukaista koulutusta noudattavan korkeakoulun CDIO vastaavia. Haastateltavat korkeakoulut olivat Turun ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulu oli ensimmäinen CDIO verkostoon liittynyt koulu Suomessa. Lahden ammattikorkeakoulu liittyi vuonna 2010 CDIO verkostoon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jokaisen tekniikanalan korkeakoulun tulisi tutustua CDIO:n ajatuksiin ja pyrkiä hyödyntämään niitä koulutuksessa, vaikka ei liittyisikään itse verkostoon. Suurimmat ongelmat CDIO:n implementoinnissa muodostuvat muutosvastarinnasta ja muista sitoutumisongelmista. Työssä saatiin selville karkean järjestyksen siitä, missä järjestyksessä ja miten korkeakoulut yleensä lähtevät viitekehystä toteuttamaan ja miten muutokset tehdään yleensä.

Aim of this thesis was to produce information to the HAMK University of Applied Sciences on the experiences of other educational organizations on the implementation of the CDIO (Conceive – Design – Implement – Operate) framework. Key research questions in this thesis include what CDIO implementation requires from educational organization, what needs to be consider in implementation and how different educational organizations have executed transition to CDIO standard of teaching.

As an education organization HAMK University of Applied Sciences is interested in CDIO framework, because the framework is widely considered as a working solution in improving engineering students’ work life skills. Also the Finnish Union of Engineering Students IOL recommends increasing the amount of teaching that follows CDIO framework.

This thesis utilizes theory on case study and theory on CDIO framework. Empirical analysis was based on theme interviews. Theme interviews consist of two educational institutions that implement CDIO framework based education. Schools are Turku University of Applied Sciences and Lahti Turku University of Applied Sciences, of which Turku University of Applied Sciences was the first school in Finland to join the CDIO network. Lahti University of Applied Sciences joined the CDIO network in 2010.

In conclusion every higher educational institution offering technical education should explore CDIO and utilize its findings, even without joining the CDIO network. Biggest problems in CDIO implementation consist of change resistance and commitment issues. In my thesis I concluded the order in which educational institutions usually set out to execute the framework, and how these changes are usually made.