Viestinnän tehostamisella menestystä pelikentälle
Miettinen, Miia (2021)
Miettinen, Miia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611438
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee naisten jalkapallon harrastejoukkueen viestinnän kehittämistä. Tutkimusongelmana oli, miten joukkueen viestintä pitäisi organisoida, jotta joukkue toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja motivoituneesti. Tavoitteena oli selvittää pelaajien näkökulmasta, miten he kokivat motivoituvansa ja miten palautetta pelaamisesta tulisi heidän mielestään antaa. Joukkueenjohtajien osalta tutkittiin kehitysmahdol-lisuuksia ja halukkuutta toiminnan ja viestinnän kehittämiseen. Taustalla oli tutkimuksen osalta myös ajatus joukkueen älykkään johtamisen lisäämisestä, sekä miten sillä toimintaa saisi tehostettua. Työn tulosten avulla joukkueen on mahdollista jatkossa pa-rantaa joukkuehenkeä ja suoritusta. Tähän avuksi työn pohjalta laadittiin joukkueelle toimintasuunnitelma ja kehitysehdotuksia.
Tässä opinnäytetyössä teoriaa käytettiin tutkimuksen tueksi ja vastauksen saamiseksi tutkimusongelmaan. Teoreettiseen osuuteen kerättiin tietoa käsiteltävistä teemoista, jotka koskevat tutkimusta. Organisaatioviestintä, motivointi, palautteenanto ja älykäs johtaminen toimivat opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä.
Tutkimusongelman ratkaisuun käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusotetta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin lomake- ja teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin erillisinä toisistaan. Sähköpostilinkillä lähetetyn lomakehaastattelun avulla voitiin kerätä laaja tutkimusaineisto koskien koko joukkuetta. Teemahaastattelun osalta joukkueenjohtajille lähetetiin sähköpostilla haastattelurunko, jonka pohjalta pidettiin teemapohjainen keskustelu. Keskustelusta laadittiin muistiinpanot, jotta haastattelu on dokumentoitu. Kerätyt tutkimusaineistot analysoitiin ja yhdistettiin kattavan kuvan saamiseksi. Tämän avulla saataisiin tuotettua mahdollisimman käyttökelpoisia ehdotuksia tulevaan toimintaan.
Tutkimustuloksista kävi esimerkiksi ilmi, että muilta pelaajilta kasvotusten saatavalla palautteella on suuri merkitys joukkueen pelaajille. Silti joukkueenjohtajat kokivat palautteen antamisen voivan myös kiristää joukkueen ilmapiiriä. Lisäksi kävi ilmi, että joukkueenjohtajien mielestä nykyisissä viestintäkanavissa oli parantamisen varaa. Tutkimustuloksista saatiin vahvistus sille, että tutkimusongelman ratkaisemiseen oli tarvetta ja teorian avulla saatiin ongelmaan ratkaisuehdotuksia.
Tässä opinnäytetyössä teoriaa käytettiin tutkimuksen tueksi ja vastauksen saamiseksi tutkimusongelmaan. Teoreettiseen osuuteen kerättiin tietoa käsiteltävistä teemoista, jotka koskevat tutkimusta. Organisaatioviestintä, motivointi, palautteenanto ja älykäs johtaminen toimivat opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä.
Tutkimusongelman ratkaisuun käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusotetta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin lomake- ja teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin erillisinä toisistaan. Sähköpostilinkillä lähetetyn lomakehaastattelun avulla voitiin kerätä laaja tutkimusaineisto koskien koko joukkuetta. Teemahaastattelun osalta joukkueenjohtajille lähetetiin sähköpostilla haastattelurunko, jonka pohjalta pidettiin teemapohjainen keskustelu. Keskustelusta laadittiin muistiinpanot, jotta haastattelu on dokumentoitu. Kerätyt tutkimusaineistot analysoitiin ja yhdistettiin kattavan kuvan saamiseksi. Tämän avulla saataisiin tuotettua mahdollisimman käyttökelpoisia ehdotuksia tulevaan toimintaan.
Tutkimustuloksista kävi esimerkiksi ilmi, että muilta pelaajilta kasvotusten saatavalla palautteella on suuri merkitys joukkueen pelaajille. Silti joukkueenjohtajat kokivat palautteen antamisen voivan myös kiristää joukkueen ilmapiiriä. Lisäksi kävi ilmi, että joukkueenjohtajien mielestä nykyisissä viestintäkanavissa oli parantamisen varaa. Tutkimustuloksista saatiin vahvistus sille, että tutkimusongelman ratkaisemiseen oli tarvetta ja teorian avulla saatiin ongelmaan ratkaisuehdotuksia.