Elvytyksen taktiikka : elvytyskoulutus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon yksikön ensihoitajille
Suominen, Henna; Tammi, Hanne; Vuorinen, Ville (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611554
Tiivistelmä
Elvytys on parhaimmillaan henkeä pelastavaa hoitoa ja mahdollistaa potilaalle lisää laadukkaita elinvuosia. Sydänpysähdyksen ilmaantuvuus Suomessa on 51/100 000 asukasta vuosittain. Potilaan selviytyminen sydänpysähdyksestä edellyttää saumattomasti toimivaa järjestelmää, jossa hätäkeskuksen aktivoimalla ensihoitoketjulla on merkittävä rooli. Ammattihenkilöiden säännöllinen elvytyskoulutus edistää järjestelmän tehokasta toimintaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa koulutustapahtuma elvytyksen taktiikasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon yksikön ensihoitajille ja taktiikan mukaiset toimintakortit elvytyksen toimijoille. Tavoitteena oli tuottaa hyvälaatuinen, ajantasaiseen tutkimustietoon perustuva elvytyskoulutus. Toimintakorttien osalta tavoitteena oli tuottaa niistä elvytyskoulutukseen soveltuvat apuvälineet, joita voitaisiin käyttää organisaation sisäiseen jatkokoulutukseen. Opinnäytetyön sisältö on rajattu koskemaan aikuisen potilaan hoitoelvytystä, eikä se käsittele elvytyksen erityistilanteita. Opinnäytetyö toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kirjallisuuskatsaus aiheeseen sekä kirjoitettiin lähdekirjallisuuden perusteella työn teoreettinen viitekehys, johon sisällytettiin tietoa elvytyksen teknisestä toteuttamisesta, ei-teknisistä taidoista ja elvytyskoulutuksen järjestämisestä. Lisäksi laadittiin koulutuksen tueksi toimintakortit elvytystiimin toimijoille. Toisessa vaiheessa valmisteltiin sekä järjestettiin teoreettiseen viitekehykseen perustuen koulutus ensin testiryhmälle ja sen jälkeen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon yksikön ensihoitajille. Kolmannessa vaiheessa viimeisteltiin kirjallinen työ.
Opinnäytetyön arviointi perustuu koulutuksen jälkeen koulutettavilta saatuun suulliseen palautteeseen ja kouluttajien arvioon oppimistavoitteiden saavuttamisesta. Koulutettavat kokivat koulutuksen hyvin räätälöidyksi ja sopivaksi työvuoron aikana suoritettavaksi. Koulutettavat olivat tyytyväisiä myös siihen, että vaikka painopiste oli tekemisessä, myös keskustelulle oli varattu aikaa. Koulutukseen osallistuneet saavuttivat asetetut oppimistavoitteet hyvin.
Elvytyksen taktiikkamallista saadaan suurin hyöty, kun kaikilla tilanteen toimijoilla on yhtenäinen käsitys toimintatavoista. Jotta malli jalkautuisi operatiiviseen toimintaan, koulutukseen osallistuneiden ensihoitajien tulisi kouluttaa sitä edelleen organisaation muille ensihoitajille. Varsinais-Suomen alueella toimii myös muita ensihoidon toimijoita, jotka voidaan hälyttää samalle tehtävälle. Jatkon kannalta on tärkeää, että kaikki toimijat koulutetaan eli aiheesta tarvitaan lisää tämän opinnäytetyön kaltaisia töitä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa koulutustapahtuma elvytyksen taktiikasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon yksikön ensihoitajille ja taktiikan mukaiset toimintakortit elvytyksen toimijoille. Tavoitteena oli tuottaa hyvälaatuinen, ajantasaiseen tutkimustietoon perustuva elvytyskoulutus. Toimintakorttien osalta tavoitteena oli tuottaa niistä elvytyskoulutukseen soveltuvat apuvälineet, joita voitaisiin käyttää organisaation sisäiseen jatkokoulutukseen. Opinnäytetyön sisältö on rajattu koskemaan aikuisen potilaan hoitoelvytystä, eikä se käsittele elvytyksen erityistilanteita. Opinnäytetyö toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kirjallisuuskatsaus aiheeseen sekä kirjoitettiin lähdekirjallisuuden perusteella työn teoreettinen viitekehys, johon sisällytettiin tietoa elvytyksen teknisestä toteuttamisesta, ei-teknisistä taidoista ja elvytyskoulutuksen järjestämisestä. Lisäksi laadittiin koulutuksen tueksi toimintakortit elvytystiimin toimijoille. Toisessa vaiheessa valmisteltiin sekä järjestettiin teoreettiseen viitekehykseen perustuen koulutus ensin testiryhmälle ja sen jälkeen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon yksikön ensihoitajille. Kolmannessa vaiheessa viimeisteltiin kirjallinen työ.
Opinnäytetyön arviointi perustuu koulutuksen jälkeen koulutettavilta saatuun suulliseen palautteeseen ja kouluttajien arvioon oppimistavoitteiden saavuttamisesta. Koulutettavat kokivat koulutuksen hyvin räätälöidyksi ja sopivaksi työvuoron aikana suoritettavaksi. Koulutettavat olivat tyytyväisiä myös siihen, että vaikka painopiste oli tekemisessä, myös keskustelulle oli varattu aikaa. Koulutukseen osallistuneet saavuttivat asetetut oppimistavoitteet hyvin.
Elvytyksen taktiikkamallista saadaan suurin hyöty, kun kaikilla tilanteen toimijoilla on yhtenäinen käsitys toimintatavoista. Jotta malli jalkautuisi operatiiviseen toimintaan, koulutukseen osallistuneiden ensihoitajien tulisi kouluttaa sitä edelleen organisaation muille ensihoitajille. Varsinais-Suomen alueella toimii myös muita ensihoidon toimijoita, jotka voidaan hälyttää samalle tehtävälle. Jatkon kannalta on tärkeää, että kaikki toimijat koulutetaan eli aiheesta tarvitaan lisää tämän opinnäytetyön kaltaisia töitä.