Kierrätysosaston prosessien ja laitteistojen kehittäminen : Toiminnan tehostamisen ja työssäjaksamisen näkökulmasta
Hyppönen, Niko (2021)
Hyppönen, Niko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110197
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mahdollisuuksia tehostaa kierrätysosaston toimintaa ja lisätä työntekijöiden työssäjaksamista kehittämällä osastolla suoritettavia prosesseja ja käytettäviä laitteistoja. Tavoitteena oli selvittää prosessit ja niiden osat, jotka aiheuttavat ylimääräistä rasitusta työntekijöissä sekä rajoittaa työn tehokkuutta. Yhteensopivat laitteet sekä näihin optimoidut prosessit luovat edellytykset tehokkaalle toiminnalle ja varmistaa henkilökunnan työssäjaksamisen. Tutkimuksessa perehdyttiin Lidlin Laukaan jakelukeskuksen kierrätysosastolla tehtäviin prosesseihin sekä prosessien ja laitteistojen väliseen toimivuuteen.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään kierrättämisen yleiseen kehittymiseen Suomessa, sisälogistiikan prosessien kehittämiseen sekä työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Viitekehyksen aiheet antoivat pohjan tutkimustulosten analysoinnille ja johtopäätöksien tekemiselle.
Tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä seurantaa, haastatteluita sekä havaintoja, joista saadut tiedot täydensivät ja tukivat toinen toisiaan. Seurantaa suoritettiin jokaisen työntekijän toimesta kaksi viikkoa vuorosta riippumatta ja tulokset kirjattiin erilliselle lomakkeelle. Haastatteluita tehtiin työntekijöille sekä ter-veydenhuollon ammattilaiselle. Havainnot tehtiin työn ohella joista saadut tiedot kirjattiin muistioon aineis-tonkäsittelyä varten. Kerätyt aineistot käsiteltiin teemoittelemalla ja osasta aineistosta tehtiin kuvaajat asioiden havainnollistamiseksi.
Tutkimuksen tuloksista voitiin havaita, että osassa prosesseista suunnitellun työvuoron aika ei riitä niiden suorittamiseen. Myös ylimääräiset työvaiheet haittasivat prosessien suorittamisen tehokkuutta. Ylimääräiset vaiheet toivat lisäksi rasitusta työntekijöille, joiden työssäjaksaminen heikentyi tästä syystä. Jaksamista vähensi erityisesti työliikkeet, joita ei voinut suorittaa ergonomisesti sekä käsiteltävien materiaalien paino. Prosessien ongelmakohtien selvittämisen jälkeen kehitettiin uusia laitteistoja työtä helpottamaan sekä luotiin uudet prosessimallit. Uusien prosessien ja laitteistojen hyötyä arvioitiin suorittamalla uudella mallilla simulointi, jonka tuloksena pystyttiin tekemään vertailu uuden ja nykyisen prosessin välillä.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään kierrättämisen yleiseen kehittymiseen Suomessa, sisälogistiikan prosessien kehittämiseen sekä työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Viitekehyksen aiheet antoivat pohjan tutkimustulosten analysoinnille ja johtopäätöksien tekemiselle.
Tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä seurantaa, haastatteluita sekä havaintoja, joista saadut tiedot täydensivät ja tukivat toinen toisiaan. Seurantaa suoritettiin jokaisen työntekijän toimesta kaksi viikkoa vuorosta riippumatta ja tulokset kirjattiin erilliselle lomakkeelle. Haastatteluita tehtiin työntekijöille sekä ter-veydenhuollon ammattilaiselle. Havainnot tehtiin työn ohella joista saadut tiedot kirjattiin muistioon aineis-tonkäsittelyä varten. Kerätyt aineistot käsiteltiin teemoittelemalla ja osasta aineistosta tehtiin kuvaajat asioiden havainnollistamiseksi.
Tutkimuksen tuloksista voitiin havaita, että osassa prosesseista suunnitellun työvuoron aika ei riitä niiden suorittamiseen. Myös ylimääräiset työvaiheet haittasivat prosessien suorittamisen tehokkuutta. Ylimääräiset vaiheet toivat lisäksi rasitusta työntekijöille, joiden työssäjaksaminen heikentyi tästä syystä. Jaksamista vähensi erityisesti työliikkeet, joita ei voinut suorittaa ergonomisesti sekä käsiteltävien materiaalien paino. Prosessien ongelmakohtien selvittämisen jälkeen kehitettiin uusia laitteistoja työtä helpottamaan sekä luotiin uudet prosessimallit. Uusien prosessien ja laitteistojen hyötyä arvioitiin suorittamalla uudella mallilla simulointi, jonka tuloksena pystyttiin tekemään vertailu uuden ja nykyisen prosessin välillä.