Alustatalouden "born global" -yrityksen kansainvälistyminen
Mattila, Anu-Eveliina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711642
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ”born global” alustatalouden startup-yritysten kansainvälistymispolkuja. Teoreettisena tavoitteena oli luoda viitekehys suomalaisesta näkökulmasta pk-yritysten kansainvälistymismalleista informaatio- ja teknologia-alaa painottaen. Toiminnallinen tavoite oli tehdä valikoiduissa alustapalveluissa käytettyjen kansainvälistymismallien alkuvaiheiden kartoitus ja hakea syitä valintoihin vaikuttavista tekijöistä, sekä pohtia onko case-yritysten kansainvälistyminen digitaalista ja nopeaa.
Alustojen ymmärtäminen on tärkeää, koska ne muokkaavat ihmisten käytöstä, yhteiskuntaa ja liiketoimintaa ennen näkemättömällä tavalla. Ilmiö yhdistetään yleisellä tasolla digitalisoitumiseen, tekoälyyn ja automaatioon. Tämä työ auttaa ymmärtämään miten suomalaiset Doerz Co Oy hyötyy Saksassa ostetusta ja toteutetusta opastetusta retkestä, Venuu Oy Puolassa myydystä kokoustilasta ja Wolt Enterprises Oy Japanissa myydystä ravintola-annoksesta ja tulevaisuudessa Gettips Oy ehkä ranskalaisen maatilan lomailijoille myydyistä tuotteista. Työn aihe oli tekijäänsä kiinnostava ja asiantuntemusta syventävä.
Em. koulutusohjelman toimialan yritykset osallistuivat tutkimukseen joulukuun 2020 – huhtikuun 2021 aikana. Niistä kolme on aloittanut kansainvälistymisen viimeisen neljän vuoden aikana ja yksi on suunnitteluvaiheessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotta tuloksiin saadaan syvyyttä, löydetään yhtäläisyyksiä sekä syitä valituille päätöksille. Tutkimuksen haastattelurunko muodostui kansainvälistymisen strategisista vaiheista, jotka olivat kansainvälistymispäätöksen tekeminen, kohdemarkkinoiden ja operaatiomallien valinta. Haastattelut litteroitiin ja aineistoa vertailtiin toisiinsa sekä teoriatietoon peilaten.
Kansainvälistymisen syynä oli kaikilla yrityksillä liian pieni Suomen markkina. Kaikki neljä yritystä mielsivät itsensä born global -yritykseksi, mutta se liittyy enemmän yrityksen tekno-logiaan ja toisaalta identiteettiin kuin liiketalouden lukuihin. Kolmen kansainvälistymisen aloittaneen yrityksen ensimmäinen ulkomainen kohdemaa oli Ruotsi, jonka kaikki totesivat olleen vaikea. Kasvu jatkui edelleen lähialueilla ja tärkeässä roolissa olivat b2b-liiketoimintasuhteet sekä kriittinen massa myytävää sisältöä. Sen jälkeen verkoston ”voiton-kehä” ja digitaalisuus nopeuttavat kasvua. Kansainvälistymisen alkuvaihe näyttäytyi yllättävän perinteisenä prosessina, jossa lähimarkkinoille mennään ensin.
Tutkimuksessa tuli ilmi moniulotteinen skaalautuminen, eli kasvu ilman merkittäviä panostuksia resursseihin omalla alustalla, kun alustan omia sisämarkkinoita ja sen verkostojen positiivisia palautekehiä hyödynnettiin. Samalla alustalla voi toimia useampi liiketoimintamalli rinnakkain. Johtopäätöksenä voi sanoa, että alustojen kansainvälistyminen ei ole digitaalinen napinpainallus ja sen nopeuteen rahoitus vaikuttaa erittäin paljon. The purpose of this study was to find out how Finnish ‘born global’ platform startups become international and the reasons behind their strategic decisions. The theoretical objective was to create a framework for related internationalization models and pathways with an empha-sis on ICT business. The functional objective was to carry out a survey of existing platform companies within the hospitality business the early stages of internationalization; to find out the reasons for their strategic decisions; and to reflect on the digitalization and speed of their internationalization.
Understanding the platform economy is important because it transforms people´s behaviors, society, and business in an unprecedented way. This phenomenon is often generalized as digitalization or artificial intelligence. This work helps to understand how the Finnish compa-nies Doerz Co Oy benefits from an excursion bought and implemented in Germany, Venuu Oy benefits from conference rooms sold in Poland and how Wolt Enterprises Oy benefits from a meal sold in Japan; and in the future, how Gettips Oy of a local product sold by a French farmer to a visitor spending their holiday near this farm. The purpose of this subject is also deepening expertise of the author of this study.
The case companies operate in the hospitality business and the study was carried out be-tween December 2020 to April 2021. Three of the four companies researched have taken their first steps in internationalization during the past four years and one is in a planning phase. A qualitative case study method was used in an empirical study to get a deeper un-derstanding of the results and, to find out similarities and reasons for the underlying deci-sions. Individual interviews were carried out according to the framework of the theoretical outline of this thesis. The most important phases were the decision making of the interna-tionalization, choosing the new markets and operations models accordingly. The data was transcribed and analyzed by comparing the case startups to the themes in question and were reflected within the theoretical frame.
A domestic market that was too small was the reason for internationalization in all compa-nies. All four replied to be a so called ‘born global company’, but it was associated to the technology and company identity rather than key indicators of international business. All three companies that had started internationalization, began it in Sweden and thought it had been a tough experience. The growth continued in nearby markets with b2b-relationships and a critical mass of sellable content raised as key factors. After that, a “winning circle” and digital marketing made the growth faster. The early stage appeared as a surprisingly tradi-tional process by entering the nearby markets on micro level first, but digital tools and mar-keting makes it faster. The paths were very different from each other, but all three interna-tional companies started with a spirit of trying out on nearby markets first.
Outcome of this study was also the fact how innovative the case companies were in multi-dimensional scaling. There can be multiple business models functioning side by side on the same platform. To conclude the subject, internationalization pathways are very different on different platform businesses, and it is not just a digital click and funding has a great impact on its speed.
Alustojen ymmärtäminen on tärkeää, koska ne muokkaavat ihmisten käytöstä, yhteiskuntaa ja liiketoimintaa ennen näkemättömällä tavalla. Ilmiö yhdistetään yleisellä tasolla digitalisoitumiseen, tekoälyyn ja automaatioon. Tämä työ auttaa ymmärtämään miten suomalaiset Doerz Co Oy hyötyy Saksassa ostetusta ja toteutetusta opastetusta retkestä, Venuu Oy Puolassa myydystä kokoustilasta ja Wolt Enterprises Oy Japanissa myydystä ravintola-annoksesta ja tulevaisuudessa Gettips Oy ehkä ranskalaisen maatilan lomailijoille myydyistä tuotteista. Työn aihe oli tekijäänsä kiinnostava ja asiantuntemusta syventävä.
Em. koulutusohjelman toimialan yritykset osallistuivat tutkimukseen joulukuun 2020 – huhtikuun 2021 aikana. Niistä kolme on aloittanut kansainvälistymisen viimeisen neljän vuoden aikana ja yksi on suunnitteluvaiheessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotta tuloksiin saadaan syvyyttä, löydetään yhtäläisyyksiä sekä syitä valituille päätöksille. Tutkimuksen haastattelurunko muodostui kansainvälistymisen strategisista vaiheista, jotka olivat kansainvälistymispäätöksen tekeminen, kohdemarkkinoiden ja operaatiomallien valinta. Haastattelut litteroitiin ja aineistoa vertailtiin toisiinsa sekä teoriatietoon peilaten.
Kansainvälistymisen syynä oli kaikilla yrityksillä liian pieni Suomen markkina. Kaikki neljä yritystä mielsivät itsensä born global -yritykseksi, mutta se liittyy enemmän yrityksen tekno-logiaan ja toisaalta identiteettiin kuin liiketalouden lukuihin. Kolmen kansainvälistymisen aloittaneen yrityksen ensimmäinen ulkomainen kohdemaa oli Ruotsi, jonka kaikki totesivat olleen vaikea. Kasvu jatkui edelleen lähialueilla ja tärkeässä roolissa olivat b2b-liiketoimintasuhteet sekä kriittinen massa myytävää sisältöä. Sen jälkeen verkoston ”voiton-kehä” ja digitaalisuus nopeuttavat kasvua. Kansainvälistymisen alkuvaihe näyttäytyi yllättävän perinteisenä prosessina, jossa lähimarkkinoille mennään ensin.
Tutkimuksessa tuli ilmi moniulotteinen skaalautuminen, eli kasvu ilman merkittäviä panostuksia resursseihin omalla alustalla, kun alustan omia sisämarkkinoita ja sen verkostojen positiivisia palautekehiä hyödynnettiin. Samalla alustalla voi toimia useampi liiketoimintamalli rinnakkain. Johtopäätöksenä voi sanoa, että alustojen kansainvälistyminen ei ole digitaalinen napinpainallus ja sen nopeuteen rahoitus vaikuttaa erittäin paljon.
Understanding the platform economy is important because it transforms people´s behaviors, society, and business in an unprecedented way. This phenomenon is often generalized as digitalization or artificial intelligence. This work helps to understand how the Finnish compa-nies Doerz Co Oy benefits from an excursion bought and implemented in Germany, Venuu Oy benefits from conference rooms sold in Poland and how Wolt Enterprises Oy benefits from a meal sold in Japan; and in the future, how Gettips Oy of a local product sold by a French farmer to a visitor spending their holiday near this farm. The purpose of this subject is also deepening expertise of the author of this study.
The case companies operate in the hospitality business and the study was carried out be-tween December 2020 to April 2021. Three of the four companies researched have taken their first steps in internationalization during the past four years and one is in a planning phase. A qualitative case study method was used in an empirical study to get a deeper un-derstanding of the results and, to find out similarities and reasons for the underlying deci-sions. Individual interviews were carried out according to the framework of the theoretical outline of this thesis. The most important phases were the decision making of the interna-tionalization, choosing the new markets and operations models accordingly. The data was transcribed and analyzed by comparing the case startups to the themes in question and were reflected within the theoretical frame.
A domestic market that was too small was the reason for internationalization in all compa-nies. All four replied to be a so called ‘born global company’, but it was associated to the technology and company identity rather than key indicators of international business. All three companies that had started internationalization, began it in Sweden and thought it had been a tough experience. The growth continued in nearby markets with b2b-relationships and a critical mass of sellable content raised as key factors. After that, a “winning circle” and digital marketing made the growth faster. The early stage appeared as a surprisingly tradi-tional process by entering the nearby markets on micro level first, but digital tools and mar-keting makes it faster. The paths were very different from each other, but all three interna-tional companies started with a spirit of trying out on nearby markets first.
Outcome of this study was also the fact how innovative the case companies were in multi-dimensional scaling. There can be multiple business models functioning side by side on the same platform. To conclude the subject, internationalization pathways are very different on different platform businesses, and it is not just a digital click and funding has a great impact on its speed.