Hengityskoneessa olevan 0-2-vuotiaan lapsen suunhoito
Heinonen, Pauliina; Nguyen, Gia (2021)
Heinonen, Pauliina
Nguyen, Gia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711646
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hengityskoneessa olevan 0-2-vuotiaan lapsen oi-keanlainen suunhoito ja tehdä siitä A4-ohje, jossa opastetaan ensin suun vaiheittainen tarkastus tarkistuslistan avulla. Tarkastaminen etenee suuontelossa: ikenet, limakalvot, kieli, hampaat ja nielu. Tarkistuslistan jälkeen tulee suunhoidon ohjeet. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin tyypittelyn avulla. Tuloksissa käytettiin yhteensä yhdeksää lähdettä (n=9). Tavoitteena on varmistaa yhdenmukainen suunhoito ja yhtenäistää toimintatapoja hengityskoneessa olevan 0-2-vuotiaan lapsen suunhoidossa. Tavoitteena on myös ehkäistä puutteellisen suunhoidon tuomia myöhäisvaikutuksia ja infektioita. Toimeksiantajana toimi Tyksin lasten ja nuorten teho-osasto.
Suunhoito kuuluu osaksi potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Hengityskoneessa olevalla lapsipotilaalla suunhoito on korostunut enteraalisen ravitsemuksen puuttumisen ja suuta kuivattavan happihoidon vuoksi. Puutteellisen suunhoidon tiedetään lisäävän riskiä hengityslaitehoidosta johtuvaan keuhkokuumeeseen, verenmyrkytykseen sekä altistavan suusairauksille ja -tulehduksille. Tietyt suunhoitoon käytetyt valmisteet voivat aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta suuhun, muutoksia limakalvoilla ja hampaissa sekä vaikuttaa myöhempään syömiskäyttäytymiseen.
Hengityskoneessa olevan alle 2-vuotiaan lapsen suunhoidossa on turvallisinta käyttää steriiliä vettä tai keittosuolaliuosta. Hampaattomilla imeväisikäisillä lapsilla on suositeltavaa käyttää äidinmaitoa. Usein aikuisilla käytetty kloorihexidiini ei sovellu alle 6-vuotiaiden lapsen suunhoitoon sen haittavaikutusten vuoksi. Hengityskoneessa olevan lapsen suuta tulisi hoitaa kaksi kertaa päivässä ja kostuttaa kahden tunnin välein. Sopivat välineet suunhoitoon ovat hampaallisilla vaahtomuovi- tai vanupuikko ja hampaattomilla vanupuikko. Hammasharjan käytöstä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä 0-2-vuotiailla lapsipotilailla.
Suunhoito kuuluu osaksi potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Hengityskoneessa olevalla lapsipotilaalla suunhoito on korostunut enteraalisen ravitsemuksen puuttumisen ja suuta kuivattavan happihoidon vuoksi. Puutteellisen suunhoidon tiedetään lisäävän riskiä hengityslaitehoidosta johtuvaan keuhkokuumeeseen, verenmyrkytykseen sekä altistavan suusairauksille ja -tulehduksille. Tietyt suunhoitoon käytetyt valmisteet voivat aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta suuhun, muutoksia limakalvoilla ja hampaissa sekä vaikuttaa myöhempään syömiskäyttäytymiseen.
Hengityskoneessa olevan alle 2-vuotiaan lapsen suunhoidossa on turvallisinta käyttää steriiliä vettä tai keittosuolaliuosta. Hampaattomilla imeväisikäisillä lapsilla on suositeltavaa käyttää äidinmaitoa. Usein aikuisilla käytetty kloorihexidiini ei sovellu alle 6-vuotiaiden lapsen suunhoitoon sen haittavaikutusten vuoksi. Hengityskoneessa olevan lapsen suuta tulisi hoitaa kaksi kertaa päivässä ja kostuttaa kahden tunnin välein. Sopivat välineet suunhoitoon ovat hampaallisilla vaahtomuovi- tai vanupuikko ja hampaattomilla vanupuikko. Hammasharjan käytöstä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä 0-2-vuotiailla lapsipotilailla.