Marinin hallituksen laajakaistatavoitteiden toteutuminen
Vaittinen, Emma (2021)
Vaittinen, Emma
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711749
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, toteutuvatko Marinin hallituksen laajakaistatavoitteet niin kuin ne on hallitusohjelmaan kirjattu. Laajakaistayhteydet voidaan toteuttaa joko kiinteästi tai langattomasti. Tällä hetkellä Suomessa on kuluttajapuolella huomattavasti enemmän mobiililaajakaistaliittymiä kuin kiinteitä valokuituliittymiä. Mobiiliyhteyksiin panostetaan myös paljon enemmän. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia tällä on hallituksen tavoitteille rakentaa Suomeen kattavaa valokuituverkkoa sekä vuoteen 2025 mennessä saada kaikille suomalaisille mahdollisuus hankkia huippunopea tiedonsiirtoyhteys.
Opinnäytetyössä avataan lyhyesti, mitä laajakaista tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan. Erot yhteysnopeuksissa kiinteän ja langattoman välillä tuodaan esille. Lisäksi käsitellään Suomen laajakaistayhteyksiä ja sitä, miten ne on toteutettu. Suomessa yksityiset teleoperaattorit rakentavat tietoliikenneverkkoja, kun Traficom valvoo rakentamista.
Ensimmäisenä käsitellään hallituksen tavoitetta kattavasta valokuituverkosta käymällä läpi valokuidun saatavuus- ja käyttöönottoastetta kuluttajapuolella Suomessa sekä valtion rahoittamaa laajakaistahanketta, jolla valokuitua rakennetaan syrjäseuduille. Lisäksi vertaillaan Suomen ja Ruotsin valokuitutilannetta ja todetaan, että Ruotsi on paljon pidemmällä valokuiturakentamisessa. Lopuksi todetaan, että Suomeen ei ole tulossa kaikille asutuille alueille kattavaa valokuituverkkoa moneen vuoteen, ellei asian eteen tehdä suuria poliittisia päätöksiä.
Hallituksen toista tavoitetta huippunopeiden tiedonsiirtoyhteyksien saatavuudesta kaikille suomalaisille käsitellään vertailemalla laajakaistojen nykyisiä yhteysnopeuksia ja kertomalla mobiiliyhteyksien ongelmista. Esimerkiksi 4G:n keskimääräiset nopeudet ovat vuodesta 2015 pudonneet 30 megabitistä neljän vuoden aikana 23 megabittiin. Lisäksi huippunopea eli 100 megabitin yhteysnopeus oli vuonna 2019 saatavilla vähän yli puolelle suomalaisista, kun vuonna 2025 määrän pitäisi olla lähempänä sataa prosenttia. Täten opinnäytetyössä todetaan, että tavoite huippunopeista yhteyksistä kaikille suomalaisille ei tule toteutumaan vuoteen 2025 mennessä.
Lopuksi pohditaan itse opinnäytetyön ja tutkimuksen tekemistä. Tutkimus toteutetaan laadullisilla menetelmillä, jotta saadaan yksityiskohtaista tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä Suomen laajakaistojen tilanteesta ja tulevaisuudesta. Hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet ovat jäämässä toteutumatta. Isoja poliittisia päätöksiä tarvitaan, jottei Suomi jää jälkeen muista kärkimaista valokuidun ja internetnopeuksien osalta.
Opinnäytetyössä avataan lyhyesti, mitä laajakaista tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan. Erot yhteysnopeuksissa kiinteän ja langattoman välillä tuodaan esille. Lisäksi käsitellään Suomen laajakaistayhteyksiä ja sitä, miten ne on toteutettu. Suomessa yksityiset teleoperaattorit rakentavat tietoliikenneverkkoja, kun Traficom valvoo rakentamista.
Ensimmäisenä käsitellään hallituksen tavoitetta kattavasta valokuituverkosta käymällä läpi valokuidun saatavuus- ja käyttöönottoastetta kuluttajapuolella Suomessa sekä valtion rahoittamaa laajakaistahanketta, jolla valokuitua rakennetaan syrjäseuduille. Lisäksi vertaillaan Suomen ja Ruotsin valokuitutilannetta ja todetaan, että Ruotsi on paljon pidemmällä valokuiturakentamisessa. Lopuksi todetaan, että Suomeen ei ole tulossa kaikille asutuille alueille kattavaa valokuituverkkoa moneen vuoteen, ellei asian eteen tehdä suuria poliittisia päätöksiä.
Hallituksen toista tavoitetta huippunopeiden tiedonsiirtoyhteyksien saatavuudesta kaikille suomalaisille käsitellään vertailemalla laajakaistojen nykyisiä yhteysnopeuksia ja kertomalla mobiiliyhteyksien ongelmista. Esimerkiksi 4G:n keskimääräiset nopeudet ovat vuodesta 2015 pudonneet 30 megabitistä neljän vuoden aikana 23 megabittiin. Lisäksi huippunopea eli 100 megabitin yhteysnopeus oli vuonna 2019 saatavilla vähän yli puolelle suomalaisista, kun vuonna 2025 määrän pitäisi olla lähempänä sataa prosenttia. Täten opinnäytetyössä todetaan, että tavoite huippunopeista yhteyksistä kaikille suomalaisille ei tule toteutumaan vuoteen 2025 mennessä.
Lopuksi pohditaan itse opinnäytetyön ja tutkimuksen tekemistä. Tutkimus toteutetaan laadullisilla menetelmillä, jotta saadaan yksityiskohtaista tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä Suomen laajakaistojen tilanteesta ja tulevaisuudesta. Hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet ovat jäämässä toteutumatta. Isoja poliittisia päätöksiä tarvitaan, jottei Suomi jää jälkeen muista kärkimaista valokuidun ja internetnopeuksien osalta.