Opas eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajille varhaiskasvatuksen aloitukseen
Hietaharju, Roosa (2021)
Hietaharju, Roosa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711781
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajille suunnattu opas, jota voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatuksen aloittamisen vaiheessa käytävässä alkukeskustelussa. Keskusteluissa toimeksiantajan kanssa nousi esille kokemuksia siitä, miten henkilökunnan sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten huoltajien välisessä yhteistyössä voi olla haasteena jakaa tietoa ja saavuttaa molemminpuolinen ymmärrys mm. päiväkodin toimintatavoista. Oppaan tavoitteena oli edistää kasvatusyhteistyön toteutumista eri kieli- ja kulttuuritaustaisten huoltajien sekä varhaiskasvatushenkilöstön välillä tarjoamalla keinon yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi lapsen varhaiskasvatuksen aloittamisen vaiheessa. Kehittämistyön toimeksiantajana toimi Varsinais-Suomessa sijaitseva Norlandia Ilon päiväkoti.
Kehittämistyön teoriaosuudessa käsiteltiin kulttuurista moninaisuutta varhaiskasvatuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden sekä kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös kasvatusyhteistyötä sekä lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta. Kehittämismenetelminä käytettiin eri kieli- ja kulttuuritaustaisen huoltajan sekä varhaiskasvatushenkilöstön haastatteluja sekä kokeilevaa toimintaa. Lisäksi dialogista keskustelua hyödynnettiin keskeisenä kehittämismenetelmänä koko kehittämisprosessin ajan.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi alkukeskustelussa käytettävä opas eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajille. Oppaassa hyödynnettiin selkokielisyyttä sekä kuvia ymmärryksen tukemiseksi. Oppaan avulla varhaiskasvatushenkilöstö voi jakaa tietoa päiväkodin tavoista kuvien hahmottamana sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset huoltajat voivat tutustua lapsensa uuteen päiväkotiin. Kehitetyn oppaan koettiin palautteen mukaan tukevan alkukeskustelua sekä sisältävän tärkeää tietoa päiväkodin toiminnasta ja tavoitteista.
Kehittämistyön teoriaosuudessa käsiteltiin kulttuurista moninaisuutta varhaiskasvatuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden sekä kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös kasvatusyhteistyötä sekä lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta. Kehittämismenetelminä käytettiin eri kieli- ja kulttuuritaustaisen huoltajan sekä varhaiskasvatushenkilöstön haastatteluja sekä kokeilevaa toimintaa. Lisäksi dialogista keskustelua hyödynnettiin keskeisenä kehittämismenetelmänä koko kehittämisprosessin ajan.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi alkukeskustelussa käytettävä opas eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajille. Oppaassa hyödynnettiin selkokielisyyttä sekä kuvia ymmärryksen tukemiseksi. Oppaan avulla varhaiskasvatushenkilöstö voi jakaa tietoa päiväkodin tavoista kuvien hahmottamana sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset huoltajat voivat tutustua lapsensa uuteen päiväkotiin. Kehitetyn oppaan koettiin palautteen mukaan tukevan alkukeskustelua sekä sisältävän tärkeää tietoa päiväkodin toiminnasta ja tavoitteista.